Pääkirjoitus 19.5.2000:
Kunnanjohtajan on oltava
kaikkien kuntalaisten johtaja

Kunnanjohtajan asemasta on vaihtelevalla menestyksellä keskusteltu siitämisin, kun eduskunta vei kunnanjohtajalta kunnanhallituksen puheenjohtajuuden. Johtajasta tuli esittelijä.

Maan syöksyessä lamaan ja kuntien talousvaikeuksiin kunnanjohtajien asema nousi jälleen puheisiin. Osaltaan keskustelua ylläpiti kunnallislain uudistamishanke, joka käynnistyi viime vuosikymmenen alussa. Ratkaisuksi kunnallisiin johtamispulmiin nähtiin määräaikaisuus. Se istui pätkätyönä muutenkin ajan henkeen.

Kun vuoden 1977 kunnallislaissa kunnanjohtajat valittiin määräämättömäksi ajaksi, uudessa laissa on vaihtoehto: joko toistaiseksi tai määräajaksi. Uusi kunnallislaki mahdollistaa kunnanjohtajan valitsemisen myös valtuustokaudeksi. Silloin hän toimisi kunnanhallituksen puheenjohtajanakin.

Määräaikaisuuden keskeinen peruste oli yksinkertainen: huonosta päästään helposti eroon. Peruste kuitenkin ontuu. Kunnanjohtaja ei ole ollut erottamaton. Siitä on kokemuksia lukuisista kunnista. Kunnanjohtajia on erotettu pitävin mutta myös heppoisin perustein. Tällä hetkellä jotenkin perusteltu luottamuspula riittää erottamiseen.

Määräaikaisuus ei ole tuonut ratkaisua kuntien johtamisongelmiin. Ne kietoutuvat useimmiten henkilöihin, paitsi virkamiehiin myös poliitikkoihin. Merkitystä on myös kunnassa noudatetulla poliittisella kulttuurilla; erot kuntien välillä ovat suuret. Yhdessä kunnassa valta on valtuustolla, toisessa ns. vahvat miehet pyörittävät valtuustoa.

Kunnanjohtajan asema on jälleen nostettu keskusteluun. Tekniikan lisensiaatti Juha Talvitie markkinoi kirjassaan Kunta vai maakunta? kuntiimme pormestarijärjestelmää. Hänen mukaansa kunnanjohtaja voitaisiin valita suoralla vaalilla.

Perustelut tulevat Euroopasta ja ajatuksesta, että pormestarimalli olisi organisatorisesti läpinäkyvä ja lisäisi kuntalaisten mielenkiintoa kunnan asioihin.

Kuntalaisten kiinnostusta poliittisen sirkustirehtöörin vaali saattaisi kasvattaa, mutta mistä syystä? Voittaisiko kunnan ammattilainen kunnan populistin? Epäillä sopii. Lisäksi maassamme on paitsi paljon kuntia myös erilaisia kuntia. Ne vaihtelevat yhden puolueen kunnasta monen puolueen kuntiin.

Nykyiset kuntamme, lilliputit poisluettuina, ovat kohtuullisesti toimivia palvelutuotanto-organisaatioita. Hyvin ja tehokkaasti toimiakseen ne vaativat ammattitaitoisen ja osaavan johdon, sekä virkamies- että luottamushenkilöjohdon. Sitä edellyttävät myös kuntalaiset.

Näin kunnallisvaalivuonna huomio olisi kiinnitettävä ennen muuta siihen, että joka kuntaan saadaan osaava ja toimintakykyinen kunnanvaltuusto. Se kuitenkin viime kädessä ratkaisee, miten asiat kunnassa toimivat.

Äskeisten presidentinvaalien yhteydessä käytiin jossain määrin keskustelua ns. koko kansan presidentistä. Se on kuitenkin lähinnä teoreettista pohdiskelua, jos päivänpoliittinen tarkoituksenmukaisuus unohdetaan.

Mutta: olisiko suoralla vaalilla valittu pormestari kaikkien kuntalaisten pormestari? Kysymys on paljon käytännönläheisempi kuin presidenttipohdiskelu.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.