Havaintoja-kolumni/Raimo Vahtera
Pika-annos Harvardia

Yhdysvaltain vanhin yliopisto Harvard pamahti suomalaisten tietoisuuteen, kun presidentinvaalissa hopealle jäänyt Esko Aho yllätti kotiyleisön ja ilmoitti lähtevänsä luennoimaan Harvardiin.

Yllätyksiä voi olla Ahollakin edessä. Harvardin opiskelijat odottavat luennoitsijalta muutakin kuin nopeaa puherytmiä.

Suomen poliittiset kuviot tupailtoineen ja iltalypsyineen eivät heitä kiinnosta. Venäjäntuntijoitakin löytyy tukuttain omasta takaa.

Minulla oli tilaisuus käydä Harvardissa Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n maailmankongressin yhteydessä. Campuspäivä pidettiin Austin Hallin Ames luentosalissa.

Aiheina olivat rotu- ja sukupuoli amerikkalaisessa kokemusmaailmassa. Tunteita nostattavia aiheita kumpikin.

Jos hieman yksinkertaistetaan, niin jenkkilä on paikka, jossa lähes kaikki ovat maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään.

Muuttajat tulivat joko vapaaehtoisesti etsimään parempaa elämää tai pakosta taikka pakoon vainoa.

Yhdysvallat muistuttaa jossakin mielessä Helsinkiä. Paljasjalkaiset ovat harvassa. Suomalaisten kunniaksi on sanottava, että Helsingissä alkuperäisväestöä on kohdeltu inhimillisemmin kuin Amerikassa.

Amerikka on myös käytännön esimerkki siitä, miten erilaiset maahanmuuttajat vaikuttavat. He eivät vie vastaanottavaa maata perikatoon, pikemminkin päinvastoin.

Yhdysvalloilla on ongelmansa, mutta se on monessa suhteessa ylivoimainen. Yhdysvaltain bkt on suurempi kuin Japanin ja Saksan yhteensä.

Amerikkalaiset ovat käyttäneet nerokkaasti hyväkseen muiden keksimiä asioita, esimerkiksi musiikissaan eurooppalaisten kehittämiä soittimia.

Puhtainta amerikkalaisuutta ovat ehkä sinnikäs yrittäminen ja tehokas markkinointi, hyvässä mielessä.

Lounas Harvardissa nautittiin aidossa campushengessä teltassa, jossa puhui Ahon Harvardiin virallisesti kutsunut Kennedy School of Governementin dekaani Joseph Nye .

Suomalaisittain kiinnostavaa oli keskustelu amerikkalaisesta kulttuurista. Onko se kansan valinta vai yksi imperialismin muoto?

Suomalaisten valinta se tuntuu olevan.

Kanadan kulttuuriministeri Sheila Copps kallistui valinnan puolelle, vaikka muistutti, että Yhdysvaltojen kulttuuri hyökyy eri muodoissaan yli Kanadan.

Jokainen pienempi naapuri joutuu isomman vaikutusvaltaan. Sehän tiedetään. Yhteinen kieli helpottaa vyörytystä.

Coppsilla oli myös osuva esimerkki ison vaikutuksesta. Hän kysyi amerikkalaisilta, miltä tuntuisi asua jossain keskilännen peräkylässä, jos myynnissä olisi vain kanadalaisia aikakauslehtiä.

Alkuperäisväestön eli intiaanien asema näkyi paljastavasti myös kokouksen oheisohjelmissa, joissa tutustuttiin seudun historiaan.

Amerikan vapaussodan ensikahinat käytiin Bostonissa. Vaikka Harvardin kotikaupunki Gambridge on nykyisin tunnettu, historiaa tehtiin lähistöllä sijaitsevissa Lexingtonissa ja Concordessa.

Intiaaneja ei muistettu. Eihän heillä ollut varsinaisesti osaa eikä arpaa tapahtumiin, joissa siirtokunnat lopulta irrottautuivat Britannian ikeestä.

Nykyisin puhutaan paljon siitä, miten kauppa ja raha hallitsevat maailmaa. Maailma on yhtiöiden, jotka ajavat vapaata kauppaa, jotta pääsevät osaamisellaan ja volyymillaan kuorimaan kerman.

Kauppa vaikutti historiaan silloinkin. Britit antoivat omalleen eli Itä-Intian kauppakomppanian teelle tullivapauden. Muut joutuivat maksamaan. Se ei kelvannut bostonilaisille.

Seurauksena olivat "Bostonin teekutsut", joissa intiaaneiksi pukeutuneet bostonilaiset heittivät brittialuksen teelastin mereen. Sekös brittejä kismitti ja johti osaltaan vapaussodan syttymiseen.

Teekutsuja käydään yhä. Koululaisryhmät käyvät Teekutsu-museossa, jossa kierrokseen kuuluu muun muassa teelaatikoiden mereen heitto.

Varsinaisen yllätyksen koin kuitenkin kokoushotellissa. Sen ravintolan nimi oli Aura.

Siellä ei kuitenkaan saanut Aura-olutta.
Kirjoittaja Raimo Vahtera on Turun Sanomien päätoimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.