Pääkirjoitus maanantaina 15. 5. 2000:
Kaliningrad kuuluu osana
pohjoiseen ulottuvuuteen

Kööpenhaminassa järjestetään alkaneen viikon keskivaiheilla kansainvälinen Kaliningrad-konferenssi. Suomesta järjestelyissä ovat mukana ulkoministeriön itälinja ja pohjoisen ulottuvuuden yksikkö.

Kaliningradin sijainti on eurooppalaisen geopolitiikan erikoisuus: se on Venäjän erillisalue, joka sijaitsee Puolan ja Liettuan välissä. Puolan Nato-jäsenyyden toteuduttua Venäjällä on ollut yhteistä maarajaa perinteisen läntisen sotilasliiton kanssa; siksi Kaliningradin asema on kaiken aikaa muuntunut yhä kiinnostavammaksi.

Venäläiseen Kaliningradiin, jonka historialliset juuret juontuvat preussilaisesta Königsbergistä, ei kuitenkaan tarvitse kiinnittää vain sotilaallisten uhkakuvien mielteitä. Erikoisen sijaintinsa takia alueella piilee erinomaisia mahdollisuuksia sillanrakentamiseen ja yhteistyöhön. Erityistalousalueen ripeää kehittämistä koskevat kaavailut voivat kasvaa paljon väkevämmiksi kuin Venäjän Itämeren-laivastoon kohdistuvat pelot.

Myönteisten näköalojen lisäämiseksi tarvitaan Kööpenhaminassa nyt järjestettävän konferenssin kaltaisia tapaamisia ja neuvonpitoja. Suomalaiselta osapuolelta on lupa odottaa aktiivisuutta siksikin, että Kaliningrad on mitä luontevin osa pohjoisen ulottuvuuden kokonaisuutta; silti on selvää, että vieläkin suurempaa mielenkiintoa alueen kehittämiseen kohdistuu Puolasta, Liettuasta ja Saksasta.

Euroopan unionin Tacis-hankkeessa on laskettu, että ulkomaisten investointien osuuden tulisi Kaliningradin alueella nousta 20 - 30 prosenttiin kansantuotteesta; vielä nyt ne ovat vain 5 - 10 prosenttia kansantuotteesta. Tavoitteen saavuttaminen johtaisi elintason olennaiseen nousuun alueella, jolla asuu noin miljoona ihmistä - heistä puolet Kaliningradin kaupungissa.

Lähialueiden ja koko kansainvälisen yhteisön näkökulmasta on olennaisinta luoda Kaliningradille uskottavia tulevaisuuden visioita. Nämä visiot eivät voi olla täysin yhteneväisiä Baltian maiden ja Puolan kanssa, sillä Kaliningrad kehittyy jatkossakin vain ja nimenomaan osana Venäjää. Siksi on tärkeää pitää kaiken aikaa silmällä myös Kaliningradin 'sisäpoliittista' kehitystä.

Euroopan union pohjoisen ulottuvuuden toimintasuunnitelma on tarkoitus hyväksyä kesäkuussa Lissabonin huippukokouksessa. Turkulainen professori Urpo Kivikari on esittänyt kiinnostavan ajatuksen siitä, että Kaliningradista pitäisi tehdä pilottialue; siellä voisi ideoida ja kokeilla, miten unionin ja Venäjän suhteita voidaan yleisemminkin kehittää ja syventää.

Itämeren alueen vakauden ja hyvinvoinnin sekä pohjoisen ulottuvuuden tulevaisuuden turvaamiseksi on löydettävä keinot, joilla estetään Venäjän erillisalueen syrjäytyminen muun Pohjois-Euroopan kehityksestä. Kööpenhaminassa tuskin löydetään semmoista viisastenkiveä, joka oitis ja yksinään ratkaisee ongelmat. Mutta jo asioiden laajapohjainen ja rakentava tarkastelu vahvistaa myönteisiä näköaloja. Se on kaikkien osapuolten yhteinen etu.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.