Pääkirjoitus 10.5. 2000
Reipas talouskasvu jauhaa
miljardeja valtionkin kassaan

Valtion kuluvan vuoden budjetin tuloarviot ovat osoittautuneet alamittaisiksi. Valtiovarainministeriön lisätalousarvioehdotuksen mukaan valtion kirstuun kilisee liki kaksikymmentä miljardia markkaa arvioitua enemmän.

Jos virhe olisi toiseen suuntaan, arvion tekijöitä ei silitettäisi. Nyt purnaus, osin aiheellinenkin, jää opposition osalle. Tässä tilanteessa valtiovarainministeriö vie eduskuntaa, eikä päinvastoin kuten oikein olisi.

Lisärahan tulva selittyy valtaosin Soneran osakkeiden myynnillä. Tuotoksi arvioidaan runsaat kymmenen miljardia. Tulo- ja varallisuusveroa kertyy noin viisi miljardia markkaa ennakoitua enemmän. Lisäksi osinkotuloina ja arvonlisäveron kertymänä tulee vielä runsaat kolme miljardia markkaa.

Korviaan myöten velassa olevalla valtiolla ei ole minkäänlaisia lisärahan sijoitusongelmia. Velkaa lyhennetään mahdollisuuksien mukaan niin kauan kuin siihen kunnolla kyetään. Ministeriön ehdotuksessa velkaa lyhennetään runsaat yksitoista miljardia arvioitua enemmän. Kaikkiaan valtio maksaa tänä vuonna velkojaan runsaat 17 miljardia markkaa.

Siinä missä Soneran osakkeiden myyntitulo on kertaerä, tulo- ja varallisuusveron sekä arvonlisäveron arvioitua tuhdimpi kertymä ovat tulosta talouden rivakasta kasvusta. Kun tulo- ja varallisuusveron kertymä oli viime vuoden tilinpäätöksessä 61 miljardia, verojen tuotoksi ennakoidaan nyt runsaat 72 miljardia markkaa.

Kotimaisen kysynnän vahva kasvu kerryttää arvonlisäveron tuottoa. Omalta osaltaan vilkas henkilöautokauppakin tuottaa valtiolle lisätuloja nelisensataa miljoonaa markkaa.

Valtion tulojen tuntuva kasvu herättää ymmärrettävästi keskustelua myös muista käyttökohteista kuin velan lyhennys. Pääministeri Paavo Lipponen (sd) ilmoitti vappuna, että veroja ja maksuja voitaisiin alentaa sovittua enemmän osana monivuotista tuloratkaisua.

Vaikka Lipponen saikin vasemmalta lunta tupaan, hänen tilannearvionsa on realistinen, eikä vaalipuhetta, kuten veroministeri Suvi-Anne Siimes (vas) arvioi. Lipposen verokevennyksen ehtona oli monivuotinen tuloratkaisu. Sen kokoamisessa tarvitaan muutakin kuin hyvää tahtoa ja vilpitöntä yritystä.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on esittänyt kireän verotuksemme keventämistä. Vasemmalta on vastustettu verojen kevennystä sillä perusteella, että se johtaisi ennemmin tai myöhemmin palvelujen leikkauksiin, koska julkisista menoista jouduttaisiin tinkimään.

Jossakin muussa tilanteessa näin olisi, mutta maalla ja valtiolla menee nyt niin hyvin, että varaa huippukireän verotuksen keventämiseen on. Meritan pääekonomisti Juha Ahtolan mukaan (

Kl 9.5.) voikin kysyä, jos korjausta ei tehdä nyt, niin milloin sitten se on mahdollista.

Yhä korkeana pysyvän työttömyyden tärkeä syy on kireä palkkaverotus kaikkine lieveilmiöineen. Siksi veronkevennys on keskeinen tekijä työttömyyden torjunnassa. Pääministeri Lipponen totesi tiistain lehdessämme, että lisäkevennykset voidaan ohjata pieniin palkkoihin ja pieniin yrityksiin. Se olisi oikeansuuntainen askel.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.