Pääkirjoitus 9.5. 2000:
Varsinais-Suomen pienten kuntien
ahdinko syventynyt entisestään

Pöytyä ei kuulu Loimaan seudun kriisikuntiin. Silti sen talous on heikko.
Pöytyä ei kuulu Loimaan seudun kriisikuntiin. Silti sen talous on heikko.

Suomen talous kasvaa huikeaa vauhtia ja erilaiset indeksit näyttävät huippulukemia EU-tasolla mitattuna. Voisi olettaa, että talouskasvu näkyisi myös kuntien rahakirstuissa, mutta ei. Ei ainakaan kautta linjan.

Viime vuoden tilinpäätöstietojen mukaan esimerkiksi joka kolmannen varsinaissuomalaisen kunnan vuosikate painui pakkasen puolelle. Suunnilleen saman verran oli niitä kuntia, joissa vuosikate ei riitä poistoihin. Rajuimmin vaikeudet koettelivat pieniä alle 3 000 asukkaan kuntia. Vaikeuksissa olevien kuntien määrä kasvoi 12:sta 17:ään, mutta näissä kunnissa asuvien osuus kasvoi vain pari prosenttia.

Pienten kuntien ongelmat eivät rajoitu lounaiseen Suomeen, vaan näkyvät myös koko maan tilastoissa: niiden vuosikatteiden aritmeettinen keskiarvo on laskenut kolmena peräkkäisenä viime vuotena. Samalla negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä nousee jatkuvasti.

Kaupunkien osalta tilanne on Varsinais-Suomessa odotetusti parempi. Niissä pahin ahdinko alkaa olla takanapäin. Kahdeksan maakunnan 11:sta kaupungista tekikin ylijäämäisen tuloksen. Huonoin on tilanne Laitilassa, joka uhkaa juuttua alijäämäputkeen.

Mutta samalla kun osa Varsinais-Suomen kunnista rämpii vaikeuksissa, valtaosalla menee kuitenkin entistä paremmin. Koko maakunnan tasolla kehitys on edennyt hyvään suuntaan. Taloutensa tasapainoon saaneita kuntia on paljon enemmän kuin edellisenä vuonna. Näissä kunnissa on myös asukkaita kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnan koko näyttää siten olevan yksi edellytys taloudelliseen menestykseen.

Varsinais-Suomen kunnat ovat jakautumassa yhä selvemmin kahteen kastiin samalla kun kuilu näiden välillä syvenee. Erot ylemmän kerroksen kuten Uudenkaupungin ja Salon sekä alemman kerroksen kuten Oripään ja Mellilän välillä ovat hälyttävän suuret.

Useilla kunnilla ei näytä olevan edessään muuta mahdollisuutta, kuin veroprosenttien korotukset, jotta ne pystyisivät selviämään edes jotenkin velvollisuuksistaan. Tähänkään keinoon ei voi loputtomasti turvautua, sillä pää alkaa tulla vetävän käteen.

Tuoreiden lukujen valossa näyttää yhä ilmeisemmältä, että monet Varsinais-Suomen kunnista ovat yksinkertaisesti liian pieniä pystyäkseen tarjoamaan asukkailleen riittävät palvelut. Sitä paitsi Suomen EU-jäsenyys aiheuttaa ajan oloon myös kunnille paineita laajempaankin alueelliseen yhteistyöhön, johon eivät pienten kuntien rahkeet riitä. Varsinkin pieniin kuntiin pirstoutuneessa Varsinais-Suomessa olisi syytä ryhtyä nopeasti keskustelemaan siitä, mitä etuja pienten kuntien yhdistäminen kuntalaisille toisi.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.