Suomi 1950-kolumni/Veli Junttila
Hiilellä ja teräksellä

Turun Sanomissa oli 10.5. 1950 pieni etusivun uutinen, joka selosti Lontoossa pian pidettävän USA:n, Britannian ja Ranskan ulkoministerikonferenssin asialistaa. Sen yhteydessä oli "Erikoistieto" Pariisista, jonka mukaan Ranskan ulkoministeri aikoo ehdottaa Lontoossa, että Saksa otetaan mukaan Euroopan maiden taloudelliseen yhteistoimintaan.

Ensimmäisenä toimenpiteenä olisi kytkeä Saksan terästeollisuus ja hiilentuotanto muun Euroopan teollisuuteen. Myös Yhdysvallat, joka oli Euroopan pääauttaja Marshall-avun muodossa, oli hyväksynyt suunnitelman.

Kukapa tuolloin uskoi, että tuo uutinen kertoi maailman omalaatuisimman valtioliiton, Euroopan unionin syntymisestä. Euroopassa liikkui sodan jälkeen lukuisia erilaisia integraatioaloitteita, joista harva johti tositoimiin. Muiden muassa Winston Churchill mm. ehdotti 1946 Euroopan Yhdysvaltain perustamista.

Bismarckin Saksa oli yhdistetty "Raudalla ja verellä" (jolla se myös hajotettiin) - nyt koko Eurooppa oli yhdistyvä "Hiilellä ja teräksellä".

Suomen ulkoministeriön nykyinen Eurooppa-tiedotus kertoo asian näin: "9.5. 1950 Schumanin julistus. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esittää filosofi Jean Monnet'n aloitteesta ehdotuksensa hiili- ja teräsvarojen jakamisesta Ranskan ja Saksan liittotasavallan kesken. Järjestelmä olisi avoin kaikille halukkaille eurooppalaisille valtiolle. Myöhemmin vuodesta 1985 lähtien, 9.5. juhliltaan kaikissa jäsenmaissa ns. Eurooppa-päivää."

Schumanin ehdotus Länsi-Euroopan taloudellisesta yhteistyöstä syntyi vuosi Euroopan neuvoston perustamisen jälkeen. Tuolloin neuvoston tehtäväksi haaveiltiin Euroopan poliittinen yhdistäminen, samalla tapaa kuin Atlantin liitto yhdisti sen sotilaallisesti ja Marshall-apu oli pannut alulle taloudellisen yhteistyön.

Schuman teki ehdotuksena Lontoon kokouksessa 12.5. Se oli TS:ssa jo etusivun pääuutinen. Päivää ennen oli kerrottu Länsi-Saksan hiili- ja teräsparonien kannatus ehdotukselle. Asiasta oli kokoontunut Düsseldorfiin keskustelemaan noin 300 Ruhrin teollisuusmiestä. Nämä totesivat, että "Ranskan ulkoministerin suunnitelma avaisi tien neuvotteluihin, joilla olisi kauaskantoinen merkitys talouden kaikille aloille".

Suunnitelma sai myötätuulta aluksi myös Lontoossa, jonka lehdissä se nähtiin tienä saattaa Saksa jälleen "Euroopan kansanperheen vapaaksi jäseneksi". Kuitenkin niin Lontoossa kuin muuallakin askarrutti samaan aikaan läntisen Saksan sitominen Naton kautta lähteen. Entisen vihollisen aseistaminen vain viisi vuotta sodan jälkeen huolestutti.

Neuvostoliiton ensimmäinen kannanotto uuteen yhteistyöhön oli jyrkän tuomitseva. Pravdan mukaan ehdotus tarkoittaa mahtavan varustelukartellin perustamista. Sellainen kartelli kykenee hallitsemaan maailmanmarkkinoita ja painamaan alas kilpailijansa, ennen kaikkia brittiläisen hiili- ja terästeollisuuden. Sekä Ranskan monopolistien että Ruhrin teollisuusmagnaattien täytyy kuitenkin paljossa olla amerikkalaisten imperialistien puolella. He näyttelevät herran osaa orjuutetussa Länsi-Euroopassa aivan kuin he olisivat kotonaan, Pravda päätteli.

Mahtoi olla, että turkulaisia liikutti näihin aikoihin enemmän jobinposti olympiasouduista. joita kesäksi 1952 odotettiin Turkuun.

Maahamme tarkastuskäynnille saapunut kansainvälisen soutuliiton puheenjohtaja Gaston Mullegg kävi Suomessa ja Turussakin tutustumassa Pitkänsalmen rantaan.

Herra Mullegg ilmoitti turkulaisille tylysti, että kisat on annettu Helsingille eikä koko Suomelle. Kuitenkin vieras otti lohdutuksena mukaan Pitkänsalmen karttapiirroksia esittääkseen ne vahvimman vaihtoehdon, Helsingin Meilahden rinnalla soutuliiton kongressissa elokuussa.
Moottoriurheilu oli suomalaisten lempiaihe jo 50 vuotta sitten. 12. eläintarhan ajot järjestettiin äitienpäivänä Helsingissä ja viikkoa myöhemmin oli Turussa 13. Ruissalon ajot.

Helsingissä oli hirveä väkimäärä, 66 662 lipun lunastanutta, mikä jäi veturimieslakon takia viitisentuhatta parin vuoden takaisesta ennätyksestä.

Ruissalon TT-ajoissa ei päästy edes yli 10 000 katsojaan ja syyksi sanottiin huono sää.

Eläintarhan ajoissa oli kovasti kansainvälistä väriä. Ainoa suomalaisvoittaja oli suurten moottoripyöräin C-luokassa Raine Lampinen, joka paransi edellistä ennätystään sekunnin kymmenyksen.

Ajot olivat tuohon aikaan Turun Sanomissa etusivun uutisia. Niin myös Lampisen kahdeksas voitto Ruissalossa.
Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.