Päätoimittaja Ari Valjakan kolumni 7.5.2000:
Työpaikkoja viihteen voimalla

Iskelmä on kansakunnan salainen muisti. Se kävi ilmi Turussakin, kun neljä suomalaisen iskelmätaivaan naistähteä, Leidit lavalla, kokosi Turkuhalliin yhteensä 13 000 kuulijaa kahtena iltana peräkkäin. Suuret tunteet ja muistot täyttivät hallin, nostalgia kukki yleisön mielessä ja sielussa. Naisenergia jylläsi ja keski-ikäinen, 75-prosenttisesti kauniimpaa sukupuolta edustanut yleisö eli uudelleen nuoruuttaan.

Viihde on kehittynyt Suomessakin harrastelijamaisesta illanviettopuuhasta kansantaloudellisesti varteen otettavaksi liiketoiminnaksi, tuhansia ihmisiä työllistäväksi elinkeinoksi. Se haistelee trendejä, hakee markkinarakoja, iskee kulutusvoimaan ja korjaa talteen viihteellistyvän yhteiskunnan kulutuskohteita hakevia rahoja.

Pelkästään kevyen musiikin rahavirrat nousevat yli miljardiin markkaan, siitä tanssimuusikoiden palkkiot ovat 200 miljoonaa. Kokonaiskuvaa alan rahavirroista on vaikea saada, koska tietoja pyritään pimittämään useista eri syistä.

Ulkomaisten esiintyjien palkkiotiedot ovat suurimpia salaisuuksia, mutta niissä liikutaankin aivan eri luvuissa kuin mistä pienen kielialueemme kirkkaimmatkaan tähdet voivat haaveilla. Keskiviikkona Helsingissä esiintyneen Tom Jonesin takuupalkkio illasta liikkuu 150 000 dollarin eli runsaan miljoonan markan tasolla järjestelykustannusten lisäksi.

Omia murusiaan näiden virtojen rannoilta keräävät sarjassaan kovaa työtä tekevät Katri-Helena, Lea, Marion ja Paula. Hyväntekeväisyyden asteelle ei heidänkään 16 konsertin kiertueensa eri puolilla Suomea jää, oheinen laskelmani Leidit lavalla -kiertueen rahavirroista ei liene täysin pielessä.

Pääsylipputuloja 70 000 katsojaa tuo 12 miljoonaa markkaa. Siitä verot, Teosto- yms. maksut vievät päältä 2,5 miljoonaa, vuokrat 1,5 miljoonaa, orkesteri ja 55 mukana kiertävän työntekijän kulut, tarpeiden kuljetus viidellä rekalla, äänentoisto, valolaitteet ja vakuutukset nelisen miljoonaa. Markkinointiinkin kiertue on varannut miljoonan, vaikka julkisen sanan etukäteisjutuilla tietoa leidien liikkeistä on levitetty kansalle tehokkaasti ilman maksettua mainontaakin.

Oheismyyntiin ja sponsoreiden rahoihin ei kovin paljoa voi laskea, niiden avulla helpotetaan lähinnä kiertueen käytännön sujumista. Kaiken tämän jälkeen leideille lavalla ja yhdelle takana, ohjelmatoimisto Blue Westin vetäjä Hilkka Ahteelle, jää jaettavaa noin kolme miljoonaa markkaa, kullekin siis 40 000 mk/konsertti.

Korvaukset suoritetaan kunkin leidin oman yhtiön tilille, sen verran suomalaisetkin viihdetaiteilijat ovat kovien kokemusten kautta oppineet varomaan verottajan Molokin kidan pohjatonta aukkoa.

Nämäkin markat on hankittu kovalla työllä ja pitkän uran, leidien tapauksessa yhteensä 140 kokemusvuoden, pääomaa hyödyntäen.

Olen tehnyt töitä kahden heistä, Marionin ja Katri-Helenan kanssa televisiossa heidän uransa alkuvaiheissa, joten luulen ymmärtäväni, mitä kestomenestys viihdetaiteilijan uralla ihmiseltä vaatii.

Olennaista on, että viihdykettä hakeva yleisö tuntee saavansa vastiketta rahoilleen. Esiintyjien kappalevalikoimasta löytyy jokaiselle jotakin, aivoratojen virrassa soljuu muistojen miellyttäviä säveliä.

Leidien lähes 40-vuotisen uran varrelle mahtuu uskomaton määrä "iskusäveliä", näistä erääksi esityksen kohokohdaksi muodostuu naantalilaisen Lea Lavenin Tumma nainen .

Yhteisesti esitetty Juice LeskisenViidestoista yö puri myös yleisöön. Sen, minkä leidit Aimo Massiselle hänen bravuurinumerossaan tunteessa häviävät, he tyylissä takaisin voittavat.

Kappaleiden sovittajana ja orkesterin johtajana Esa Nieminen osoittaa olevansa tiellä iskelmämusiikin 2000-luvun Topi Kärjeksi, esimerkkinä tästä hänen uusi sovituksensa kappaleesta Kohti auringon siltaa .

Konsertin visuaalinen toteutus pelaa hyvin, erityisesti pienryhmällä toteutettu tv-monitorointi on nautittavaa seurattavaa. Esityksen tarkka, minuutilleen toimiva käsikirjoitus, joka osaltaan rajaa spontaaniutta, mahdollistaa tämänkin suorituksen.

Heikointa esityksessä on leidien liikunta. Hyväkään koreografi ei tee tanakkaan lavalauluun rutinoituneesta leidien lihallisesta karismasta rytmikästä ja joustavaa ryhmäliikkujaa.

Leidien puvustaja oli unohtanut, kenelle sopii minihame tai halkio, kenelle ei. Suomen soreimmilla säärillä seisoo edelleen Pirkko Mannola . Ehdottomasti.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.