Turun Sanomien pääkirjoitus 7.5.2000:
MTK:lla edessään itsetutkistelun
ja strategisen uudistumisen aika

MTK:n puheenjohtajan Esa Härmälän mukaan Suomen maatalouselinkeino on selviytynyt ensimmäisistä EU-vuosista "keskimäärin hengissä".
MTK:n puheenjohtajan Esa Härmälän mukaan Suomen maatalouselinkeino on selviytynyt ensimmäisistä EU-vuosista "keskimäärin hengissä".

Suomessa ei liene toista elinkeinoa, joka olisi läpikäynyt yhtä nopean ja yhtä rajun murroksen kuin maatilatalous. Viidessä vuodessa aktiivitilojen määrä supistui runsaasta sadasta tuhannesta lähes neljänneksellä. Jäljellä on enää 81 000 ja niidenkin toiminnan ehdot ovat muuttuneet EU-jäsenyyden myötä radikaalisti.

Kun Suomi vuoden 1995 alussa liittyi Euroopan unioniin, maatalous menetti peruuttamattomasti kansallisen autonomiansa. Siitä lähtien kaikki keskeiset maatalouspoliittiset linjaukset ja päätökset on tehty tai ainakin hyväksytetty Brysselissä.

Liittymissopimusta koskevat neuvottelut olivat viljelijöiden kannalta äärimmäisen tiukat ja loppuvaiheiltaan jopa dramaattiset. Kiireen painaessa päälle osa maatalouden kysymyksistä jäi selkeästi ratkaisematta. Tämän leväperäisyyden suomalaiset ovat sittemmin monta kertaa löytäneet edestään. Ei vähiten viime vuonna, jolloin artiklan 141 mukaisista vakavien vaikeuksien tuista käytiin ankara vääntö.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK käyttää vuodesta 1999 nimitystä maatalouspolitiikan supervuosi. Suomen EU-puheenjohtajuuden ansiosta täällä järjestettiin enemmän kansainvälisiä maatalouskokouksia kuin koskaan aikaisemmin. Artikla 141:n lisäksi kuumiksi teemoiksi nousivat Agenda 2000, maailman kauppajärjestö WTO:n neuvottelukierros ja Paavo Lipposen kakkoshallituksen maatalousohjelma.

Vaikka MTK on arvostellut välillä kiivaastikin hallitusta lepsuista otteista, neuvottelutavoitteista tinkimisestä ja tukien leikkauksista, järjestön yleinen asennoituminen on muuttunut koko ajan sovinnollisemmaksi.

Talonpoikien edusmiehet ymmärtävät, mitä kello on lyönyt. EU:n oloissa voimia ei kannata haaskata keskinäiseen kärhämöintiin. Brysselin suuntaan sekä kuluttajilla että tuottajilla on puoluepoliittiseen kantaan katsomatta valvottavana yhteinen kansallinen etu. Ja vastuksia riittää vastakin; lähi vuosien punnerruksia ovat muun muassa EU:n laajeneminen, Agenda 2000:n välitarkastelu ja 141-tukien jatkosta päättäminen.

Ennen agraarisesti kovin luokkakantainen MTK on ryhtynyt korostamaan toimivien yhteiskuntasuhteiden tärkeyttä. Asioita on kyettävä ajamaan, istui keskusta sitten hallituksessa tai ei. Ilmassa on luovan itsetutkistelun ja strategisen uudelleen suuntautumisen merkkejä.

Murroksen vuodet eivät ole olleet viljelijäväestölle vain aineellisesti, vaan myös henkisesti raskasta aikaa. Elinkeino on selviytynyt puheenjohtaja Esa Härmälän sanoin "keskimäärin hengissä", mutta tarvitsee nyt kipeästi tukea voimiensa kokoamiseen ja akkujen lataamiseen.

Vuosikymmenen alkajaisiksi MTK aikoo panostaa paitsi jäsenistön henkiseen ja sosiaalisen hyvinvointiin myös järjestölliseen uudistumiseen. Ensi töikseen isäntien isännät lupaavat modernisoida nykyisen periaateohjelman, joka ei ole enää tästä maailmasta.

MTK:n tulevaisuus on ainakin yhdessä suhteessa paradoksaalinen. Vaikka viljelijöiden lukumäärä ja suhteellinen elinkeino-osuus Suomessa edelleen pienenee, edunvalvonnan ala käy yhä laajemmaksi. Maaseutuyrittäjyys ja viime kädessä koko maaseudun elävänä säilyminen on MTK:lle pysyvä haaste.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.