Pääkirjoitus 4.5.2000:
Siteitä Suomen ja Ruotsin välillä
syytä parantaa entisestäänkin

Suomen ja Ruotsin väliset valtiovierailut eroavat muista samantyyppisistä vierailuista. Niihin liittyy välitön ja konstailematon ilmapiiri, joka tietenkin johtuu paitsi naapuruudesta myös vuosisataisesta yhteisestä historiasta sekä mahdollisuudesta käyttää yhteistä kieltä.

Keskiviikkona päättynyt ja hyvin onnistunut presidentti Tarja Halosen vierailu sai lisäväriä vielä siitä, että Suomea edusti ensi kertaa naispresidentti. Oli aistittavissa, että mielenkiinto vierailua kohtaan oli isäntämaassa tavallista suurempi. Tämä ei tosin näkynyt suurina ihmisjoukkoina katujen varsilla, jonne kolea sää ei tukholmalaisia houkutellut.

Virallisella puolella vastaanotto sen sijaan oli komea ja lämmin. Kuningasparilta riitti vierailleen runsaasti aikaa usean tilaisuuden puitteissa. Ennen lähtöä kotimaassa niin paljon puhuttanut presidentin puolison tittelipulmakaan ei osoittautunut ruotsalaisille ongelmaksi. Isännät pitivät huolen siitä, että valiokuntaneuvos Pertti Arajärven ei tarvinnut tuntea itseään kiusaantuneeksi.

Presidentti itse sen sijaan saattoi hieman hämmästyä joutuessaan perustelemaan Suomen kieltäytymistä ratifioimasta henkilömiinat kieltävää sopimusta. Ruotsalaiset rauhanaktivistit korostavat sitä, että Suomi on ainoana EU-maana jättänyt hyväksymättä sopimuksen. Heidän on kuitenkin syytä muistaa, että Suomi on myös ainoa EU-maa, jolla on yhteinen raja Venäjän kanssa, eivätkä suomalaisten miinat vaaranna siviilien turvallisuutta, kuten presidentti aiheellisesti muistutti.

Valtiovierailun kuluessa korostettiin moneen kertaan maidemme välistä erityissuhdetta sekä läheisiä henkilötason kontakteja yhteiskuntiemme eri tasoilla. Presidentti Halonen osoitti omalta kohdaltaan asian paikkansapitävyyden. Mutta ei mikään ole niin täydellistä, että sitä ei voisi parantaa. Hallitusten välillä yhteydet eivät välttämättä ole sillä tasolla, jolla ne voisivat olla. Suomen ja Ruotsin hallitusten yhteydenpitoa on tiettävästi hoidettu lähinnä puolustusministerien kautta, mikä ei tietenkään riitä.

Elinkeinoelämä hoitaa puolestaan omat yhteytensä, mutta niissäkin saattaisi olla tehostamisen varaa. Yhteistyö on se resepti, joka estää kahta pientä pohjoista maata jäämästä isoisten jalkoihin.

Vaikka presidentti Tarja Halonen onkin jo ehtinyt kyläillä menestyksellisesti niin Chilessä, Tanskassa kuin Yhdysvalloissakin, oli Ruotsin-vierailu kuitenkin ensimmäinen virallinen valtiovierailu. Tämä on myös pantu merkille Ruotsissa ja sitä arvostetaan. Suomen presidentit ovat perinteisesti tehneet ensimmäisen vierailunsa läntiseen naapurimaahan ja traditiosta on syytä pitää kiinni jatkossakin.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.