Havaintoja-kolumni/Raimo Vahtera
Optiomies on erimies

Suomalaisia virkeinä pitävät kateus ja kiima ovat saaneet rinnalleen kaksi itseään ruokkivaa voimaa: ahneus ja pelko.

Yhdessä ne heiluttavat pörssikursseja. Optiorahastuksessa pelkoa ei tunneta, ahneutta vain.

Optioiden yhteydessä kuulee yhä puhuttavan sitouttamisesta. Se on silkkaa pajunköyttä. Kysymys on rahanjaosta, uudenlaisesta kultaisesta kädenpuristuksesta.

Tavalliseksi rahalle alttiiksi pulliaiseksi paljastui presidentti Martti Ahtisaarikin , kun tilaisuus optioihin lyötiin pöytään.

Muistelmissaan Sattumakorpraali Keijo Korhonen kuvasi Ahtisaarta näin:

"Huomasin hänet tyypilliseksi ulkoministeriön karrieristiksi, joka halusi vain taata itselleen hyvät taloudelliset edut..."

Korhosen luonnehdinta ei ollut pelkkää ilkeämielisyyttä.

Samassa yhteydessä Korhonen luonnehti myös East-West Instituuttia. "East-West Institute kuuluu amerikkalaiseen think-thank -kasvillisuuteen, jonka tunnukseksi sopisi 'molemmat jalat tukevasti ilmassa'."

Jos näinä aikoina ahneus on kantava voima, on sitä osattu ennenkin. Toimittaja Hannu Pitkäsen kirjoittama reportaasikirja maakunnan mahtimiehestä Eeri Hyrköstä on jäänyt julkisuudessa turhan vähälle huomiolle. Siinä on kosolti kiinnostavia yksityiskohtia.

Turussa kerrottiin takavuosina juttua kaverista, joka joka arkiaamu käveli Kreittonin portista sisään, leimasi korttinsa ja käveli toisesta portista ulos.

Palkka juoksi monta vuotta.

Raision Tehtaiden historia tuntee samansukuisen tapauksen.

Suuri rasvasota - se jossa mirrit pantiin Suvikultaan - käytiin vuoden 1962 presidentinvaalien alustunnelmissa. Tehtaiden itsevaltainen toimitusjohtaja Kustaa Eino Kivivuori operoi sekä rasvasodassa että Urho Kekkosen luottomiehenä tavalla, jota ei kaikilta osin ole vieläkään selvitetty.

Kivivuoren toimia tutkivat tuolloin Einari Karvetti , Claes Aminoff ja Eeri Hyrkkö. Näkyviin tuli vain jäävuoren huippu. Vaalien läheisyys vaikutti: Kekkosen miehet eivät voineet tuoda Kivivuoren sotkuja julkisuuteen. Sotkut olisivat vahvistaneet Honka-liittoa.

Kivivuori syötti yhtiön rahaa Kekkosen vaalityöhön, mutta moneen muuhunkin tarkoitukseen.

"Selvisi myös, että joku NN (kirjaimet muutettu) oli saanut Raisiosta kuukausipalkkaa. Suuruudeltaan se oli neljäsosa pääjohtajan palkasta, mutta arveluttavaa siksi, että kukaan ei tiennyt, kuka NN oli ja mistä työstä palkka oli maksettu. Villeimmissä huhuissa arveltiin jopa sellaista, että kyseessä olisi ollut jonkun virkamiehen lahjominen. Asiaa ei kuitenkaan selvitetty koskaan loppuun."

Raision Tehtaita ei herra- tai pääjohtajaonni Kivivuoren jälkeenkään ole aina suosinut.

Kivivuoren seuraajan Veikko Reinikaisen kausi jäi lyhyeksi.

Hyrkön mukaan seuraava eli pääjohtaja Veikko Vainio ilmoitti tulevansa eläkevirkaan, mutta Metsäliitto vei miehen.

Vallan vaikutukset ilmenivät Vainiossakin. 1970-luvun taitteessa hän olisi ollut valmis sekä Raision että Hankkijan pääjohtajaksi. Aie raukesi.

Ministeri Olavi J. Mattila ylti kahden firman johtamisessa tasolle, jota ei ole ylitetty. Nykyisin harrastetaan kahden johtajan firmoja.

Rasvasota vei Raision Tehtailta rahaa ja mainetta. Sodan taustalla oli verinen hintakilpailu. Raaka-aineista tingittiin, jotta kyettiin kannattavasti toimimaan.

Margariinin maine on palautunut. Kevytlevitteestä tuli täsmälevite, jolla torjutaan kolesterolia.

Benecol muutti koko yhtiön. Se joutui kansainvälistymisen tehokuuriin. Odotuksia ladattiin, mutta kaikkea ei osattu. Osattiin sentään optiot. Niillä turvattiin yhtiön johdon taloudellinen tulevaisuus.

Raision Tehtaillakin optioita perusteltiin sitouttamisella. Hyvät lähtevät, ellei tarjota ehtoja, jotka pitävät heidät yhtiössä, hoettiin.

Yhtiön pääjohtajana visiteerannut Tor Bergman voisi epäilemättä kertoa, mihin optiot sitouttavat.
Kirjoittaja Raimo Vahtera on Turun Sanomien päätoimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.