Pääkirjoitus 3.5.2000:
Malesiasta siepattuja odottanee
pitkä piina Filippiinien viidakossa

Celebesinmeren ja Sulumeren alue on tunnetusti merenkulun kannalta yksi maailman vaarallisimmista kulkuvesistä. Se lähes vilisee merirosvoja. Ihmisten kidnappaukset eivät ole siellä mitään uutta. Sipadanin saari, josta filippiiniläinen muslimiryhmä sieppasi 21 ihmistä - heidän joukossaan kaksi suomalaista - sijaitsee juuri tällä alueella. Siinä mielessä runsas viikko sitten tapahtunut sieppaus ei ole yllätys.

Seudun vaarallisuus oli siten tiedossa. Turvallisuuden lisäämisestä oli käyty paikallisessa lehdistössä keskustelua juuri ennen sieppausta. Tästä huolimatta poliisin vahvuutta alueella oli vähennetty "turistien rauhoittamiseksi". Tämä saattoi koitua kohtalokkaaksi, ei ainoastaan siepatuille, vaan myös Malesian matkailulle, joka maksaa suurta julkisuutta saaneesta välikohtauksesta vielä pitkään. Mahtavista koralleista huolimatta kenenkään tuskin kannattaa vaarantaa henkeään matkustamalla Borneon kupeessa sijaitseville saarille.

Sieppauksen suorittanut Abu Sayyafin ryhmä sanoo pyrkivänsä itsenäisen muslimivaltion perustamiseen Filippiinien eteläisille saarille. Abu Sayyafin ryhmä on eronnut maltillisemmasta itsenäisyysliikkeestä MNLF:stä ja se on pienin ja radikaalein muslimien separatistisista liikkeistä. Ryhmän toimintaa leimaavat pommi-iskut, salamurhat, sieppaukset ja kiristys. Se on ehkä enemmänkin terroristiryhmä kuin poliittinen liike.

Yhä enemmän on myös alettu puhua Abu Sayyafin yhteyksistä hallitukseen ja turvallisuuspalveluun, jotka käyttäisivät ryhmän toimintaa tekosyynä puuttua muslimien toimintaan.

Noin kuusi prosenttia Filippiinien väestöstä muodostavat muslimit ja hallitus ovat kyräilleet toisiaan aina maan itsenäistymisestä 1946 lähtien. Aseellisiksi yhteenotoiksi konflikti kärjistyi 1960-luvun lopussa. Tästä Filippiinien aikaisemmat hallitukset joutuvat ottamaan suuren osan syytä omaan piikkiinsä.

Muslimialueet olivat taloudellisesti laiminlyötyjä ja katolisen valtaväestön ennakkoluulo muslimeja kohtaan syvä. Samalla muslimien asuttamille seuduille siirrettiin väestöä pohjoisesta, mikä aiheutti vaikeita kiistoja maanomistuksesta. Koululaitokseen muslimit suhtautuivat epäluuloisesti, koska he näkivät sen valtaväestön välineenä, jolla pyrittiin tuhoamaan muslimien oma identiteetti.

Hallituksen yritykset liennyttää kiistaa esimerkiksi autonomialla ja moniavioisuuden hyväksymisellä eivät enää siinä vaiheessa riittäneet vaimentamaan ristiriitoja.

Meneillään olevasta sieppauksesta uhkaa tulla pitkä. Näin ainakin voi päätellä vastaavista aikaisemmista tapauksista. Hallitus on myös omaksunut tiukan linjan olla hyväksymättä minkäänlaisia lunnaita. Filippiinien hallitus haluaa myös kaikin keinoin estää sisällissotansa kansainvälistymisen, mikä sulkee pois YK:n ja muut ulkopuoliset välittäjät.

Vaarana on lähinnä se, että sisäpoliittisesti heikkoon asemaan ajautunut presidentti Joseph Estrada yrittää kohottaa profiiliaan näyttävällä vapautusyrityksellä, joka melko todennäköisesti kääntyisi katastrofiksi ja siepattujen tuhoksi.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.