Toinen pääkirjoitus maanantaina 1. 5. 2000:
Latvia saa uuden hallituksen

Suomen lähialueiden tärkeimpiin kansainvälisiin hankkeisiin kuuluu Baltian maiden EU-tavoitteiden eteneminen. Keskimmäisessä Baltian valtiossa EU-laiva juuttui hetkeksi kevätjäihin, kun Latvia ajautui huhtikuun alkupuolella hallituskriisiin.

Sisäpolitiikka ja EU-suunnitelmat kohtasivat, sillä koko kriisin avainkysymyksiin kuuluu valtionyhtiöiden yksityistämisestä kummunnut kärhämä.

Huomio kohdistuu nyt Riian kaupunginjohtajaan Andris Berzinsiin, sillä hän sai viime viikolla presidentti Vaira Vike-Freibergan tuen hallituksen muodostamiseen. Berzins toivoo voivansa esitellä kabinettinsa alkaneen viikon torstaina; toukokuun neljäntenä juhlitaan Latvian uuden itsenäisyysjulistuksen 10-vuotispäivää.

Kansainvälisessä keskustelussa Latvia on joutunut toistuvasti puolustamaan politiikkaansa, sillä Riikaan on suuntautunut Venäjän kohtuuton ja usein asiaton propaganda. Sen muodollinen perusta kuuluu sinänsä niihin kysymyksiin, joita Latvian hallitukset joutuvat lähestymään mitä hienovaraisimmin: etniset latvialaiset muodostavat maansa väestöstä vain niukan enemmistön.

Viime viikon lopulla Berzins totesi sekä latvian- että venäjänkielisten sanomalehtien haastatteluissa, että valtio ei ole yritys. Hallituksen tähtäimessä ei ole liikevoitto, eikä hallitusruoriin voi asettua kuin pörssiin. Kansalaisten kannalta Berzinsin vertaus lupaa hyvää, sillä entinen työ- ja sosiaaliministeri ei ole tietämätön latvialaisten moninaisista sosiaalisista pulmista.

Baltian maat etenevät myös EU-tavoitteissaan kolmeen eri tahtiin. Latvialla vain ei ole semmoisia tukipuita kuin Virolla Suomessa ja Liettualla Nato-jäsenyyden saavuttaneessa Puolassa. Sopii toivoa, että Riian johtajana kunnostautunut Berzins onnistuu myös koko maan luotsina.

Karikkoja ei Latvian väylältä puutu.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.