Veli Junttilan Suomi 1950 -kolumni:
Veturimiehet kertausharjoituksiin

Toukokuun 1950 alussa puhkesi veturimiesten lakko, jonka erikoisuutena oli valtiovallan pyrkimys murtaa lakko kutsumalla lakkolaiset kertausharjoituksiin.

Riita kärjistyi eläkkeisiin. TS:n uutisen mukaan veturimiehet halusivat eläkettä 90 prosenttia peruspalkasta, mutta valtio lupasi maksaa vain 75 prosenttia.

Valtiovarainministeri Nils Meinander sanoi suoraan, että kyse on pienen avainryhmän - 4 500 miestä - itsekkäistä tavoitteista samaan aikaan kun suuri kysymys vanhusten elättämisestä köyhässä maassa on kokonaisuutena ratkaisematta. Sen Meinander myönsi, etteivät valtion eläkkeet ole suuria peruspalkan pienuudesta johtuen.

Lakon alkaessa esimerkiksi Turusta kulki vain muutama työläisjuna. Lisäksi kulkivat sotakorvausjunat, palosammutusjunat ja hautausjunat.

Hallitus iski heti toisena lakkopäivänä. Se päätti toukokuun 3. päivänä, että vuonna 1910 ja myöhemmin syntyneet lakkolaiset kutsutaan asevelvollisuuslain 7. pykälän nojalla ylimääräisiin kertausharjoituksiin.

Veturimiesliitto ilmoitti vastatoimenaan myös ns. elintärkeiden kuljetusten lopettamisesta. Tuli myös tietoja, että kertausharjoituksiin ei osallistuta.

Samana päivänä SAK otti käyttöön järeimmän aseensa, yleislakon uhan; lakko alkaa mahdollisimman täydellisenä 8. toukokuuta.

SAK:n lakko perustui palkkavaatimuksiin ja kohdistui sekä yksityisiin työantajiin että valtioon. Veturimiesten lakolla oli SAK:n työvaliokunnan lupa, joten kyseessä oli myös tuki veturimiehille.

Propagandasotaan kuuluen opetusministeri Lennart Heljas ja puolustusministeri Kustaa Tiitu toimittivat julkisuuteen lausunnot, että veturimiehiä kutsutaan kertaamaan yli 2 000. He saavat yksiköissään sotilaspuvut ja he joutuvat upseerin komentoon. Pääesikunta antoi poliisin tehtäväksi reserviläisten kutsumisen palvelukseen.

Reserviläiset määrätään kotimajoitukseen, näille maksetaan armeijan päivä-, majoitus- ja ruokarahat. Myös sotakuukausipalkan maksamista perheille valmisteltiin.

Pääministeri Urho Kekkonen piti 3. päivän iltana radiopuheen, jossa hän selosti tehdyt asevelvollisuuslain mukaiset toimenpiteet ja ilmoitti, että hallitus ei alistu kohtuuttomiin vaatimuksiin.

Turun Sanomissa kerrottiin, että kokoontumispaikoiksi nimettyjä YH-varikoita oli noin 40. Hajanaisten uutisten mukaan osa lakkolaisista ei tullut töihin YH-kutsusta huolimatta, osa taas tuli, mutta kieltäytyi kaikista lakonalaisista töistä.

Toukokuun 5. päivän TS kertoi, että Turussa ei ollut työssä yhtään veturimiestä, muutama oli eilen aamulla tullut, mutta lähtenyt pois kesken päivän.

Pasilassa reserviläisiä oli koolla puolen toistasataa. Miehet olivat siviilipuvuissa. Heille oli aamulla varapäällikkönä toiminut reservin luutnantti suorittanut käskynjaon, mutta kääntyi lakkolaisten puolelle kun ilmoitti, että vetureihin ei kosketa. Pasilassa komppanianpäällikkönä toimi aktiivipalveluksessa ollut kapteeni.

Muun julkisen liikenteen puolella ei tunnettu solidaarisuutta. Turun linja-autoasemalla liikenteeseen järjestettiin niin paljon varavaunuja ja ylimääräisiä vuoroja, että valtaosa kyydittävistä oli hoidettu jo ensimmäisen lakkopäivän illan suussa.

Aero ja Veljekset Karhumäki Oy tulivat hätään järjestämällä ylimääräisiä lentovuoroja. Myös posti lisäsi autokuljetuksia ja sai mm. lehtien kuljetuksen kohtuudella hoidetuksi.

Junaliikenne oli lopulta niin lamassa, että ainoa juna, jonka veturimiehet suostuivat kuljettamaan, oli Venäjältä Vainikkalaan saapuva juna, joka vietiin edelleen Porkkalan alueelle.

Lakkosuma laukesi viikossa. SAK hyväksyi valtion välitystarjouksen ja palasi neuvottelupöytään. Veturimiesten YH jouduttiin sitä ennen peruuttamaan sen tehottomuuden vuoksi. Ei tuntunut vaikuttaneen lehtiuutinenkaan, jossa kerrottiin puolustusvoimain komentaja Aarne Sihvon tulevan tarkastamaan Turun ja Tampereen reserviläisjoukkoja. Kuulusteluja kuitenkin suoritettiin esivallan vastustamisen vuoksi. Turussa lakkolaiset eivät tulleet edes kuulusteluihin.

Toukokuun 8. päivänä lehdissä voitiin kertoa laajasta sopupaketista, jonka seurauksena yleislakko peruuntui ja junat kulkivat jälleen. Hallitus luopui reserviläisiin kohdistuvista syyte- ja rangaistustoimista.
Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.