Tittelistä taakka

Maailmassa luulisi olevan tärkeämpiäkin asioita kuin ihmisten tituleeraus. Mutta niin vain kävi, että tasavallan presidentti Tarja Halosen kuluneen viikon Yhdysvaltain matka ja Ruotsin alkava valtiovierailu nostivat esille kysymyksen hänen elämänkumppaninsa, valiokuntaneuvos Pentti Arajärven tittelistä suhteessa Haloseen. Etikettikuviot, puhuttelu- ja istumajärjestys yms. asiat vaativat tarkkuutta kielenkäytössä.

Välillä uskottiin jopa, että presidentin kanslia olisi keisarillisin elkein toivonut Arajärven tituleeraamista Halosen puolisoksi, vaikkei paria ole avioliittoon vihittykään.

Presidentille kunniaksi on todettava, että tällaista toivomusta ei kuitenkaan ole esitetty. Ohjetta puhutella Pentti Arajärveä presidentin "puolisoksi" ei lehdistöpäällikkö Maria Romantschukin mukaan ole annettu. "Olemme vain vastanneet kysymyksiin, että sitäkin voi halutessa käyttää", totesi lehdistöpäällikkö Ilta-Sanomille .

Jokaisella kansalaisella on laillisuuden rajoissa pysyen oikeus järjestellä oma elämänsä oikeaksi katsomallaan tavalla. Valtakunnan ykkösviran haltijaa ei tarvitse pitää esimerkkinä kaikissa elämän asioissa, vaikka naimattomana pysymisellään Halonen keräsikin ehkä myötätuntoa ja ääniä piireissä, jotka arvostavat itsellistä, yleisistä normeista poikkeavaa elämäntapaa.

Halosen vilpittömyyttä ja yhteiskunnallista vastuuntuntoa ei ole syytä epäillä. Pikemminkin päinvastoin, esimerkiksi hänen työnsä setlementtiliikkeen parissa on varmasti enemmän kuin mitä kirkkoon kuuluva tapauskovainen yleensä uhraa apua tarvitsevan lähimmäisensä tukemiseen.

Yhteiskunnallisen ilmapiirin höltyminen merkitsee myös sitä, että vielä 1960-1970 -luvuilla tuomittu kahden ihmisen esiaviollinen yhteiselo ei ole enää poikkeuksellista, pikemminkin päinvastoin.

Epävarmuuden maailmassa kieli ja sanojen merkityksen täsmällisyys ovat kuitenkin tärkeitä yhteiskunnan sosiologista rakenneverkostoa koossapitäviä tekijöitä. George Orwellin Vuonna 1984 -kirjassa, josta nyt sävelletään oopperakin, Isoveli muokkasi valtansa takeeksi kielen, newspeakin , jossa sanojen merkitys kipattiin nurinniskoin niin, että valtaapitävien arvostelu kävi mahdottomaksi.

Samoja kieltä liudentavia piirteitä on havaittavissa meilläkin. Kielitoimiston epämääräinen linja suomen kielen valvojana ja kehittäjänä on usein hämmentävää. Tässä tapauksessa lähtökohdaksi voi ottaa esimerkiksi Nykysuomen sanakirjan , jossa sana puoliso tarkoittaa "avioliitossa olevaa miestä tai naista suhteessa toiseen", Suomen kielen perussanakirjassa taas todetaan kohdassa puoliso = (avio)mies t. vaimo, aviopuoliso.

Silti kielitoimiston asiantuntijat avopuoliso/puoliso -kysymystä pohdittuaan päätyivät tulokseen, että puoliso-nimitystä voi käyttää myös vihkimättömästä avopuolisosta ainakin epävirallisissa tilaisuuksissa.

Lainsäädäntö on kielitoimistoa selkeämpi, siinä tittelit ovat järjestyksessä; puoliso tarkoittaa juridisesti avioliitossa olevaa kumppania.

Veroilmoituksessaan jokaisen on ilmoitettava selkeästi siviilisäätynsä, sosiaalitoimiston luukulla avustusta haettaessa vaaditaan tarkka selonteko samaisesta asiasta jne.

Oikeiden termien käyttäminen ja sanojen merkityksen yhtälailla ymmärtäminen on tärkeää oikeudellisesti, kaikkia on voitava kohdella lain edessä tasapuolisesti.

Presidentti Halonen on sanonut olevansa koko kansan, siis myös arvokonservatiivien ja kirkollisten piirien presidentti. Puoliso-nimityksen käyttö kuvattaessa Pentti Arajärven suhdetta Tarja Haloseen loukkaa näitä piirejä ja olisi samalla epädemokraattinen vihittyjä aviopareja kohtaan.

Presidenttiparilla ei voi olla erioikeutta omia vain itselleen siviili- tai kirkollisen vihkimisen kautta syntynyttä aviosuhdetta kuvaavaa puoliso-nimitystä. Tai sitten kaikki avoparit olisivat aviopareja ja avioliitto yhteiskunnallisena instituutiona tuuliajolla.

Jokin merkitys joko maistraatissa lakikirjan tai kirkossa Jumalan edessä annetulla aviolupauksella on oltava. Siihen on uskonut ja uskoo edelleen valtaosa Suomen kansaa.

Presidenttipari itse on viisaasti pitänyt matalaa profiilia julkisuudessa vellovassa keskustelussa. Presidentin kanslian ilmoitus, jonka mukaan Pentti Arajärven virallinen titteli on valiokuntaneuvos, vaikuttaa asialliselta. Sitä on helppo käyttää.