Kolumni Suomi 1950
Veli Junttila
Seitsemän poikaa ja tyttöä

Turun Sanomat kertoi huhtikuun 1950 alussa pääsiäisen sunnuntaijuttuna kahdesta lietolaisesta perheestä, Pentin talosta, jossa oli seitsemän poikaa ja saman Raukkalan kylän Pilpolasta, jossa oli seitsemän tyttöä.

Saara ja Toivo Pentti olivat siirtolaisia Uudeltakirkolta ja saaneet menetyksensä korvaukseksi kylmän tilan Raukkalan kylästä.

Mahtoivatko vilkkaiden ja samankokoisten poikien nimet mennä toimittaja "Repolaiselta" sekaisin. Vanhin poika oli Toivo Ensio, toista vuotta koulussa. Seuraava oli Pauli Kalevi, sitten Eero Tapio, Timo Olavi, Heimo Juhani, Aimo Sakari ja Teuvo Tapani.

Isäntää kutsuttiin jutussa väliin Einoksi, väliin Toivoksi. Talous oli tiukalla, sillä evakot olivat rakentaneet koko ajan. Ulkorakennus valmistui 1946 ja sitä käytettiin väliaikaisena asuntona, perheen asuntona oli vain keittiö ja kamari.

Perheen kokoa vastaava koti oli valmistumassa seuraavaksi kesäksi. Tyyppipiirustusten mukaiseen taloon tuli alhaalle kolme huonetta ja ullakolle vielä kaksi kamaria.

Penttien tilalla oli seitsemän hehtaaria viljeltyä maata, mutta isännän tarkoituksena oli ainakin kuuden lisähehtaarin raivaaminen. Lehmiä oli kolme, yksi vasikka ja yksi hevonen.

Toivo ja Kaisa Pilpolalla aivan naapurissa oli seitsemän tyttöä, vanhin 13-vuotias Anja, sitten Ritva, Airi, Terttu, Marja, Pirkko ja Elina.

Tila oli suurempi, viljeltyä 17,5 hehtaaria ja lehmiä seitsemän. Suurella tilalla emännällä oli ollut apulainenkin. Vuonna 1950 omista tytöistä oli jo paljon apua lehmien ruokkijoina tai sokerijuurikaspellolla harventamassa.

Turun Sanomat julkaisi pääsiäisenä 1950 muitakin ihmisläheisiä juttuja. Turun opettajien piirustuskurssista oli tehty elävä reportaasi saman pääsiäisen lehteen kuulemalla kurssin opettajan Osmo Laineen puheita.

Opettaja kannusti: "Pelätä ei saa, eikä ajatella, etten minä osaa. Jos näen vain valkoista paperia edessäni, muuttuu sielunikin valkoiseksi".

- Ensin on tehtävä luonnos, mistä viivan hiventäkään ei saa pyyhkiä pois, vaan on vedettävä uusi ja oikea viiva. Luonnos on näköala lopullista työtä varten, opasti taiteilija Laine kukkameren maalaajia.

Pääsiäisen lehdessä oli myös yhden kurssilaisen, opettaja Oiva Koskisen haastattelu.

Koskinen oli hyvin tuloksin ottanut Snellmanin kansankoulussa käyttöön uuden työmenetelmän, ryhmätyöskentelyn. Esimerkiksi viisi-kuusi poikaa pani ryhmänä kuntoon suomen oikeinkirjoitusta.

Varovaisesti hän oli kokeillut myös ns. vapaata opetuskeskustelua, jossa opetuksen kulku ja keskustelu jätetään mahdollisimman pitkälle oppilaiden kiinnostuksen ja aloitteiden varaan.

Opettaja Koskinen sanoi, että vapaa suhde oppilaisiin lujittaa siteitä, mutta tuttavallisuudessa ei saa mennä liian pitkälle, muuten luokkaa on vaikea hallita.

Toimittaja oli seuraamassa Koskisen tuntia ja pani merkille opettajan isällisen ja toverillisen asenteen, mikä ei mitenkään huonontanut järjestystä ja kuria: "Oppilaiden silmistä näkyi selvä kunnioitus ja ihailu opettajaa kohtaan."

Pääsiäisen tuokiokuviin kuului myös Hamburger Börsin portsarin Ossi Janssonin haastattelu. Hän oli ollut Börsissä töissä jo vuodesta 1932.

Portieri työskenteli arvokkaassa virkapuvussa mustakantisen pöydän takana, suoritti avainpalvelua ja vastaili moninaisiin kysymyksiin, joita tuli paljon sisäpuhelimitse hotellihuoneista.

Pitkään alalla ollut Jansson kertoi hotellitoiminnan jälleen sotien jälkeen elpyneen liikematkailun ja turismin lisääntyessä. Ruotsia, saksaa sekä englantia tuli hallita, jotta palvelutehtävä onnistui.

Työssä ei ollut suuria ongelmia. Joskus astui sisään oikein mahtaileva tyyppi, joka vaati ruhtinaallista palvelua. Tällainen herra saattoi kuitenkin olla seikkailija tai lurjus, joka voi livistää ja jättää laskut "pystyyn".

Ennen pakollinen henkilökortti oli ollut suuri apu portierille, joka sai livistäjän oikean nimen poliisille. Nyt matkustuskorttiin saattoi antaa väärän nimenkin.

Joskus kävi niinkin, että jokin matkamies vieraassa kaupungissa yritti salakuljettaa hotellihuoneeseensa vierasta naisseuraa, mutta portierilla oli yleensä keinonsa estää tällaiset vierailut.
Kirjoittaja on Turun Sanomain toimittaja.