Pääkirjoitus 14.4.2000
IMF ja Maailmanpankki vuorostaan
kansalaisaktivistien hampaissa

Seattlessa poliisit eivät pystyneet estämään kansalaisaktivistien toimia. Miten käy Washingtonissa?
Seattlessa poliisit eivät pystyneet estämään kansalaisaktivistien toimia. Miten käy Washingtonissa?

Takanapäin ovat ne ajat, jolloin sellaiset globaalit toimijat kuten Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki saivat tehdä rauhassa ja juuri kenenkään huomaamatta lainapäätöksiään. Kaikilla on vielä hyvin muistissa viime marraskuun Seattlen kokous, jolloin kansalaisaktivistit torpedoivat Maailman kauppajärjestön WTO:n kokouksen.

Saman pelätään nyt toistuvan Washingtonissa, jossa Maailmanpankin ja IMF:n on määrä pitää viikonvaihteessa kevätkokouksensa. Samalla, kun kokouksen osanottajat valmistelevat papereitaan, kerääntyy Washingtoniin aktivisteja, joiden päämääränä on kiinnittää huomiota IMF:n ja Maailmanpankin lainapolitiikan aiheuttamiin epäkohtiin kehitysmaissa.

Internetiä hyväkseen käyttäen aktivistit ovat järjestyneet kansainväliseksi liikkeeksi, joka syyttää IMF:ää ja Maailmanpankkia siitä, että ne projekteillaan ja lainaehdoillaan usein vahingoittavat vastaanottajamaita, muun muassa tuhoamalla ympäristöä ja vaikeuttamalla köyhien ihmisten elämää.

Kansalaisjärjestöt eivät ole ainoita, jotka ovat kritisoineet Maailmanpankkia ja IMF:ää. Arvostelua on tullut myös hallituksilta, avustusjärjestöiltä, ekonomisteilta ja kirkoilta. Paljon on jo muuttunutkin. Molempia lainanantajajärjestöjä on rukattu uuteen uskoon. Maailmanpankissa esimerkiksi alkoi laaja uudistusohjelma 1990-luvun puolivälissä, jolloin pankin johtoon nousi James Wolfensohn.

Silti sekä Maailmanpankki että IMF ovat edelleen varsin suljettuja eivätkä kovin demokraattisia laitoksia. Äänivalta jakautuu jäsenvaltioiden omistusosuuksien mukaan, jolloin rikkaat sanelevat ehdot köyhille.

Pankkien toiminnan joutuminen suurennuslasin alle on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, että uudistumishalua löytyy edelleen. Kevätkokouksen alla IMF:n johtaja Stanley Fischer kertoi, että valuuttarahasto esittää jäsenmaille kokouksessa laajan uudistusohjelman toteuttamista.

IMF:n ja Maailmanpankin johtajien uudistuspyrkimykset tuskin vakuuttavat kansalaisaktivisteja, jotka ovat nyt voimansa tunnossa Seattlen onnistuneen operaation jälkeen. Heidän päämääränään on saada sekä IMF että Maailmanpankki romutettua ja köyhien maiden velat pyyhittyä pois. Lainanantajapankkien lopettaminen ei kuitenkaan palvelisi kehitysmaiden etua. Varallisuuserojen yhä kasvaessa niitä tarvitaan entistä enemmän. On vain huolehdittava siitä, että niiden päätöksenteossa käytetään enemmän harkintaa ja otetaan huomioon entistä enemmän myös lainan vastaanottajamaan mielipiteet.