Pääkirjoitus 9.4.2000:
Epäkohdista EU-komission työssä
on voitava keskustella avoimesti

EU:n komission puheenjohtaja Romano Prodi kuittaa itseensä kohdistuneen kritiikin myrskyksi vesilasissa.
EU:n komission puheenjohtaja Romano Prodi kuittaa itseensä kohdistuneen kritiikin myrskyksi vesilasissa.

Euroopan unionin puheenjohtajan paikka on osoittautunut kovin tuuliseksi. Viime keväänä Jacques Delorsin komission kaatoivat syytökset väärinkäytöksistä ja nepotismista. Syksyllä aloittanut komission uusi puheenjohtaja Romano Prodi ei ollut istunut paikallaan vielä seitsemää kuukautta, kun häntä jo ryhdyttiin kampeamaan ulos. Syiksi mainitaan tällä kerralla muun muassa tehottomuus, johtamistaidon ja aloitekyvyn puute.

Yleiseksi puheenaiheeksi kysymys nousi, kun kaksi saksalaista laatulehteä Der Spiegel ja Frankfurter Allgemeine Zeitung kertoivat viikolla, että Prodia vastaan on tekeillä palatsivallankumous. Prodin mahdolliset seuraajatkin näyttivät olevan lehtien tiedossa. Brittiläisten komissaarien Neil Kinnockin ja Chris Pattenin kerrotaan olevan halukkaita komission johtoon.

Osittain syytökset Prodia vastaan varmasti selittyvät sillä, että edellisen komission kovan kohtalon vuoksi komission puheenjohtaja on nyt tehotarkkailun alla.

Prodi itse vähättelee kritiikkiä, ja kutsuu sitä pelkästään "myrskyksi vesilasissa". On kuitenkin selvä, että todellisuudessa Prodi suhtautuu asiaan paljon vakavammin. Asialla olevia saksalaislehtiä voidaan pitää vakavasti otettavina tiedotusvälineinä.

Prodi järjestikin jo keskiviikkona komission kriisikokouksen, jossa syntynyttä tilannetta pohdittiin poikkeuksellisesti ilman tulkkeja ja ylimääräisiä henkilöitä. Kokous totesi, ettei puheenjohtajavaihdoshuhuissa ollut mitään perää. Kaikki komissaarit ilmoittivat myös Prodille täyden tukensa. Samoin ovat jäsenmaiden hallitukset kertoneet tukevansa Prodin toimintaa.

Kaiken pitäisi siis olla hyvin, mutta onko sittenkään. Sanotaan, että ei savua ilman tulta. Näyttää siltä, että Prodin selän takana häntä arvostellaan niin komissiossa kuin neuvostossa. Jäsenmaat ovat ärtyneitä monista hänen toimistaan. Työ komissiossa ei ole lähtenyt käyntiin sillä ripeydellä, mitä odotettiin, Balkanin tuen ajoitusta pidetään vääränä, eikä Prodin veljeilyä Libyan Muammar Gaddafin kanssa katsota kovin suopeasti.

Asetelma kertoo paljon työilmapiiristä unionin huipulla. Unionin tulevaisuuden kannalta ei ole lupaavaa, jos epäkohdista ei voida keskustella avoimesti, vaan arvostelu on hoidettava lehdistön välityksellä. Nyt tarvittaisiin sitä avoimuutta, jota Prodi niin kauniisti lupasi ottaessaan puheenjohtajan tehtävät vastaan viime syksynä. Kritiikki tuskin loppuu pelkästään leimaamalla se roskapuheeksi. Epäkohdat on syytä nostaa reilusti pöydälle ja puhua selviksi. Unionin edessä olevat haasteet vaativat yhtenäistä joukkuetta.