Havaintoja-kolumni/Raimo Vahtera
Havuja, Sibelius!

Sisu, sauna ja Sibelius ovat suomalaisuuden kolme ässää.

Lahden Sibeliustalon ansiosta Sibelius ja suomalainen puurakentaminen ovat ajankohtaisia juuri nyt.

Hiihtokaupungin keväiset ladut ovat liukkaat ja voitelu on hallinnassa, mutta ennen kuin päätös Sibeliustalosta syntyi, tarvittiin havujakin, ainakin henkisiä havuja.

Rakentamispäätös tehtiin yhden äänen enemmistöllä. Laman runtelemassa kaupungissa hanke politisoitui ja siitä tuli kerskarakentamista.

Lopputulos on upea, ja soi kauniisti.

Miksi hiihtokaupungista on tulossa Sibelius-kaupunki?

Kysymykseen on lyhyt ja pitkä vastaus. Lyhyt vastaus on kapellimestari Osmo Vänskä . Hänen johdollaan Lahden kaupunginorkesteri on kulkenut voitosta voittoon.

Ensimmäinen Sibelius-kultalevy tuli vuonna 1992.

Pitemmän vastauksen voi aloittaa varsinaisista Sibelius-kaupungeista Hämeenlinnasta ja Järvenpäästä.

Hämeenlinna on Jean Sibeliuksen syntymäkaupunki, mutta sen muistavat lähinnä hämeenlinnalaiset.

Syy on hämäläisten syntymäripeyden. Hämeenlinnassa tehtiin 52 vuotta sitten päätös, jonka mukaan kaupunkiin rakennetaan Sibelius-talo.

Säveltäjämestari antoi hankkeelle siunauksensa ja luvan nimensä käyttöön.

Muita päätöksiä siitä hankkeesta ei sitten tehtykään. Puheet hämäläisestä hitaudesta ovat täyttä totta.

Sibeliuksesta kaupungissa muistuttaa vain pieni museo, Sibeliuksen syntymäkoti.

Järvenpää tunnetaan maailmalla Ainolan vuoksi. Noin 25 000 Sibeliusfania ja muutakin matkailijaa ympäri maailmaa käy vuosittain Kielomäellä sijaitsevassa Ainolassa.

Kun Järvenpäähän runsas kymmenen vuotta sitten rakennettiin konsertti- ja kongressitalo, sen nimeksi ei tullut Sibeliustalo vaan Järvenpää-talo.

Sibeliustalo ei saanut riittävää kannatusta. Katsottiin, että Sibeliussali riitti.

Järvenpää-talossa on Sibeliussali, jossa on erinomainen akustiikka ja johon mahtuu vajaat 600 kuulijaa. Syksyisin Järvenpäässä vietetään Sibelius-viikkoja.

Talossa on myös pienempi sali, joka nimettiin Juhani Aho -saliksi.

Kolmisen vuotta sitten talon nimi nousi jälleen Järvenpään kaupunginvaltuuston asialistalle. Järvenpää-talon nimi ehdotettiin vaihdettavaksi Sibeliustaloksi.

Muutos tyrmättiin. Valtuusto päätti, että Järvenpää-talo on hyvä nimi.

Sepä lahtelaisia ilahduttaa. Kansainvälisessä markkinoinnissa Sibeliustalo toimii paljon paremmin kuin joku muu nimi, esimerkiksi Järvenpää-talo.

Ään häviäminen kielestämme muuttaa paljon, mutta ei helpota Jarvenpaa-talon markkinointia.

Jos ja kun niin käy, Hameenlinnakin saa vallan uuden merkityksen.

Lahtelaisia vauhditti Sibeliustalossa Helsingin musiikkitalohanke. Siitäkin on enemmän puhuttu kuin tehty. Eräissä puheissa nimenä vilahti Sibeliustalo.

Lahtelaiset ehtivät ensin.

Sibeliuksen nimi ei ole kuitenkaan noin vain otettavissa. Siihen tarvitaan lupa.

Lahti sai luvan ja ansioista. Lahden kaupunginorkesteri on levyttänyt Sibeliusta kapellimestarinsa Osmo Vänskän johdolla taidolla, joka on tuottanut useita palkintoja ja kultalevyjä.

Kireällä aikataululla pystytetty Sibeliustalo on suurin puurakennus, joka on maahamme rakennettu sataan vuoteen. Se on herättänyt ulkomaita myöten huomiota puurakenteillaan ja akustisilla ratkaisuillaan.

Talon suunnittelu aloitettiin akustiikasta. Se on nyt jo - vaikka sisäänajo on kesken - todettu erinomaiseksi.

Talon kokonaisuus on toimiva ja paikkaansa istuva. Historiaa edustaa vanhaan puusepäntehtaaseen rakennettu osa, joka liittyy Metsähallin eli viisikerrosta korkean pääaulan kautta konserttisaliin.

Konserttisali on kuin lasikoteloon sijoitettu puinen instrumentti. Kunhan se on huippuunsa viritetty, Lahden kaupunginorkesterilla on tilaisuus jatkaa menestystarinaansa.
Kirjoittaja Raimo Vahtera on Turun Sanomien päätoimittaja.