Pääkirjoitus 1.4.2000:
Hyvinvointikuilu työttömien ja
työssäkäyvien välillä kasvanut

Taannoinen lama lyö yhä leimansa Turkuun ja turkulaisiin. Turun talous ei ole kehittynyt yhtä rivakasti kuin se on tehnyt muissa samankokoisissa kaupungeissa. Myös työttömyys on jämähtänyt Turussa korkeisiin lukemiin. Kaikesta tästä ankeudesta huolimatta turkulaiset tuntevat hyvinvointinsa parantuneen neljän viimeisimmän vuoden aikana. Jopa sairaat katsovat olevansa vähemmän sairaita kuin aikaisemmin.

Asia on tieteellisesti osoitettu tuoreessa Turun kaupungin sosiaalikeskuksen ja Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen yhteisessä tutkimuksessa. Yleiskartoituksen luonteisessa raportissa on vertailtu turkulaisten hyvinvointia vuosina 1995 sekä 1999 painottaen lähinnä hyvinvoinnin vajeita ja puutetiloja.

Valitettavasti hyvinvoinnin lisääntyminen koskee lähinnä vain työssäkäyvää väestönosaa. Erityisesti näin on korkeastikoulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden kohdalla. Turussa on kuitenkin noin 10 000 pitkäaikaistyötöntä, joiden tilanne ei ole parantunut mitenkään tutkimusjakson aikana.

Työttömien tulot eivät ole pysyneet muiden väestöryhmien tulojen kasvuvauhdissa. Köyhiksi luokiteltavien määrä on kasvanut. Lähes kolmannes työttömistä alittaa nyt köyhyysrajan, kun 1995 rajan alle jäi vain viidennes. Tutkimuksen mukaan työttömien etäisyys muihin väestöryhmiin on kasvanut sekä objektiivisilla että subjektiivisilla mittareilla arvioiden.

Köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntyminen kertovat hyvinvointiyhteiskunnan vähittäisestä murenemisesta, johon päättäjien olisi syytä kiinnittää huomiota.

Samalla tulisi pitää huolta siitä, että yhteiskuntaan ei synny uusia syrjäytyneitä ryhmiä. Yksi tällainen vaaravyöhykkeellä oleva joukko ovat peruskoulunsa päättäneet nuoret, jotka ovat ilman työtä ja koulutusta. Kun korvaukset ovat suunnilleen saman suuruiset kuin pienipalkkaisesta työstä tuleva palkka, syntyy helposti riippuvuus yhteiskunnan apuun, josta on vaikea päästä myöhemmin eroon.

Asia on sitäkin tärkeämpi, koska Euroopan teollisuusmaissa, Suomi mukaan lukien, on odotettavissa vakava työvoimapula lähi tulevaisuudessa. Ongelmaan kiinnittivät huomiota muun muassa Euroopan suurimpien teollisuusyritysten johtajat kuukausi sitten.

Suomi muiden teollisuusmaiden mukana joutuu ehkä tuomaan työvoimaa ulkomailta, mutta sitä ennen on käytettävä hyväksi omat resurssit. On huolehdittava siitä, että työttömät nuoret ohjataan työelämän piiriin vaikkapa sitten erikoisjärjestelyin.