Kolumni Suomi 1949,-29.11. Veli Junttila:
Yleisön kirjoittelu elpyi

Yleisön osaston kirjoittelu Turun Sanomissa elpyi sotavuosien jälkeen. Syksyllä 1949 osastossa oli kiivastakin polemiikkia mm. Turun kaupungin ja verottajan hankkeita vastaan.

Yleisölle osaston toinen tehtävä oli kaikenlaisten puffien tarjoaminen. Lehtemme julkaisisikin sellaisia - vaikkapa tiedotuksia Salon Yleislyseon entisille oppilaille tai Pelastusarmeijan joulupatojen tulon tai raittiusasioista tai sankarilaattahankkeista. Ne olivat maksuttomia ilmoituksia hankkeista, joita lehti katsoi asiakseen tukea.

Vastinekäytäntö oli vuonna 1949 pitkälti lehden päätoimittajan hyväntahdon varassa. Niinpä lehdissä oli joskus vastineita toisen lehden kirjoituksiin. Esimerkiksi Turun Sanomissa saattoi lukea: Turunmaassa olleen kirjoituksen vääristelyjen ja valheellisuuksien johdosta pyydämme oikaisuksi esittää seuraavaa...

Marraskuun lopulla kiinnostavan ajankuvan antaa mm. talonomistaja Santeri Lehtosen kirjoitus, joka koski Nummen ja Itäharjun tontinhaltijain huolta osallistua yleisen viemärijohdon rakentamiseen.

Lehtonen huomautti, ettei Itäharjulla ole ketään muita tontinomistajia kuin kaupunki, joten kaupunginhallitus velkoo asukkailta suotta kustannuksia, jotka kuuluvat kaupungin maksettaviksi.

Lehtonen muistutti, että tontin omistajat eivät ole pyytäneet viemärin rakentamista paitsi Nummen talonomistajat, jotka aikoinaan vaativat, että kaupungin on siivottava Ruukinkadun varrella oleva ikivanha haiseva alue.

Tänne kertyi syksyisin ja keväisin "suunnaton vedenpaljous", joka virtasi Itäharjulta likaojia myöten pilaten Nummen kaupunginosassa tontteja ja kaivoja. Kaupunki olisi riidattomasti velvollinen siivoamaan omistamansa maa-alueen, mutta mitä vielä. Siitä olikin Lehtosen mukaan tehty kaatopaikka, jonne kaupungin lantakuskit ajavat törkyä ja muuta saastaa. Sinne kertyy raatokärpäsiä, "jotka sitten omalla tavallaan maalasivat lähitalojen seinät ja ikkunatkin, niin ettei päivä päässyt paistamaan ja rotille ym. tuholaisille se oli erinomainen sikiämispaikka".

Lehtonen kertoi, että työmiehen on mahdoton suoriutua kaupungin vaatimista em. maksuista, joista pienin on 44 100 markkaa (nykyrahassa noin 9 000 markkaa) ja kun kuukausitulot ovat 4 500 markkaa, nykyrahassa 900 markkaa. Vielä perhe saa vuokratuloja 700 nykyrahassa 140 markkaa.

Lisäksi on maksettava verot ja koetettava saada perheelle suuhunpantavaakin. Vaatteista ei voi puhuakaan. Hyvä jos saa ostetuksi vähän puita,kirjoitti Lehtonen.

Hän päättää kirjoituksensa yleisön osaston kirjoittajain rakkaaseen ilmaisuun: "Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta".

Toinen ikimuistoinen epäkohta on sähkön hinta. Nimimerkki "su" kirjoitti marraskuussa, että Lounais-Suomen Sähkö Oy:n uusi sähkötariffi on kiristysluontoinen, sillä se perii perusmaksua huoneista, joissa ei ole sähköä ja kaikista vintille rakennetuista kesäkomeroista, joissa ei koskaan sähköä tarvitakaan.

Nimimerkki tiesi, että maalaisten kohdalla oli vielä kovempi komento, sillä etäisistäkin maapalstoista - joilla ei ollut sähkön kanssa mitään tekemistä - oli maksettava sähköveroa, muuten tilalta katkaistaan sähköt.

Toinen kirjoittaja ihmetteli saman yhtiön mielivaltaista hinnoittelua, toisilta peritään 38 markkaa ja 50 penniä, toisilta 9 markkaa voimasta ja 12 markkaa valosta.

Sähköyhtiö tietysti vastasi ja piti uutta tariffia laillisena ja oikeudenmukaisena. Kauan käytössä ollut entinen tariffi oli vain johtanut asiakkaat väärään käsitykseen sähkönjakelun todellisista kustannuksista.

Verotus ja ulosotto olivat lempiaiheita. Turun vuoden 1948 veronpalautusten maksun ajankohta herätti kovasti närää, kun palautukset luvattiin maksaa vasta joulun jälkeen. Veronmaksajain Keskusliiton Turun osasto vaati luonnollisesti rahoja ennen joulua, jolloin niitä eniten tarvitaan.

Yksi veronmaksaja kertoi, että ulosottomies oli vieraillut hänen luonaan vuonna 1945, mutta oli lähtenyt pois, kun huomasi, ettei ole mitään ulosmitattavaa, kun tapaturma oli keskeyttänyt ansiomahdollisuudet.

Sitten neljä vuotta myöhemmin, ulosottomies oli arvellut uhrinsa vaurastuneen ja lähettänyt yllättäen "ulosmitattu" vaatimuksen ja sen päälle neljän vuoden korot ja "karhun perimispalkkionkin.
Kirjoittaja on Turun Sanomain toimittaja.