Pääkirjoitus 25.11.1999:
Menestyvä yritystoiminta turvaa
kuntien ja kuntalaisten talouden

Kuntien ja niiden asukkaiden taloudellinen hyvinvointi riippuu olennaisesti paikallisen elinkeinoelämän menestyksestä. Tämä kausaalisuus näkyy kiistatta muun muassa Varsinais-Suomessa, jossa verotulojen kertymät vaihtelevat suuresti paikkakunnasta toiseen.

Turun Sanomien kolmelta viime vuodelta kokoamien tietojen mukaan (TS 24.11.) Varsinais-Suomen kuntien joukossa erottuu kaksi päätyyppiä: verotuloja voimakkaasti lisänneet ja kasvussa lähes nollatasoon jääneet. Menestynein kunta tahkosi verotuloja asukasta kohti yli kaksi kertaa niin paljon kuin perän pitäjä.

Nokian, Fortumin ja Raisio Yhtymän kaltaisten miljardiyritysten vaikutuspiirissä sijaitsevilla kunnilla on mennyt viime vuosina hyvin. Esimerkiksi Salo, Raisio, Naantali, Merimasku ja Halikko ovat lohkaisseet mojovan siivun pörssiyhtiöiden huikeasta noususta.

Väkivahvat yritykset levittävät eri tavoin vaurautta ympärilleen. Ne poikivat alihankinnan ja palvelualan liiketoimintoja, tuottavat suoraan ja välillisesti työpaikkoja ja sitä kautta yhteiskunnalle verotettavaa tuloa. Aivan vähäinen ei ole myöskään kohuttujen johtajaoptioiden arvo. Ne kasvattivat viime vuonna ansiotulojen kokonaismäärää Varsinais-Suomessa arviolta 200 miljoonalla markalla.

Yritysten itsensä maksamien verojen määrä on ollut tasaisessa nousussa lähes koko 1990-luvun. Myönteistä kehitystä selittää paitsi talouden pitkään jatkunut nousu myös yritysverotuksen uudistus, joka motivoi yhtiöitä sekä tekemään että näyttämään liiketaloudellista tulosta.

Pääosin yritysten tuloverosta koostuva yhteisövero on kunnille merkittävä tulonlähde. Viime vuonna sen kokonaiskertymästä tuloutettiin kunnille 10,4 miljardia markkaa valtion kahmaistessa potista vajaat 15 miljardia.

Alan huippua edustaa Uusikaupunki, jonka verotuloista peräti 45 prosenttia on yhteisöveron osuutta. Lukema on korkeampi kuin missään muussa Suomen kunnassa. Maakunnallista huippua ovat paljolti samasta syystä Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohti. Ne ylittivät viime vuonna reippaasti maagisen 100 000 äyrin rajan.

Tilastoluvuista voi päätellä, että takavuosina laman ankarasti koettelema kaupunki on päässyt jaloilleen. Vai pitäisikö sanoa, että Uudenkaupungin autotehdas on selviytynyt vaikeuksistaan. Oli niin tai näin, mainittujen keskinäinen taloudellinen riippuvuus ei taida olla ainakaan vähentynyt, kenties päin vastoin.

Toisaalta täytyy muistaa, että yhteisöveron jakoperusteet ovat olleet Uudellekaupungille näihin asti poikkeuksellisen edulliset. Kriteerien tarkistus muuttaa tilanteen kuitenkin radikaalisti jo parissa kolmessa vuodessa. Yhteisövero-osuuden ennakoidaan putoavat nykyisestä 140 miljoonasta markasta 50:een.

Sama perusteiden tarkistus koskee tietysti monia muitakin Suomen ja Varsinais-Suomen kuntia. Toisille se tietää jobin-, toisille joulupukin postia.