Pääkirjoitus maanantaina 22. 11. 1999
Öcalan-päätökseen kohdistuu
laaja kansainvälinen huomio

Turkkilainen vetoomustuomioistuin käsittelee kurdijohtaja Abdullah Öcalanin kuolemantuomiota alkaneen viikon torstaina. Päätökseen kohdistuu paitsi turkkilaisen yhteiskunnan ja eri puolilla maailmaa asuvien kurdien myös koko kansainvälisen yhteisön laaja huomio.

Öcalan on toistuvasti vedonnut kuolemantuomion muuntamiseksi elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Jos tuomioistuin torstaina hyväksyy Öcalanin vetoomuksen, Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n johtaja joutuu uudelleen tuomiolle samassa oikeusistuimessa, joka jo langetti hänelle kuolemantuomion.

Jos vetoomus hylätään, kuolemantuomio joutuu puolestaan Turkin parlamentin ratifioitavaksi eli lopullisesti hyväksyttäväksi.

Öcalanin vetoomuksen esittäneet asianajajat vaativat kuolemantuomion purkamista, koska kurdijohtaja on kehottanut PKK:ta lopettamaan 15 vuotta jatkuneen aseellisen taistelun Turkin hallitusta vastaan. Yhteenotoissa on kuollut 30 000 ihmistä.

Öcalanin oikeudenkäyntiä Euroopan neuvoston tarkkailijana seurannut ahvenanmaalainen kansanedustaja Gunnar Jansson on arvioinut, ettei tuomiota lopulta panna täytäntöön. Näin on ennustanut myös ihmisoikeusasioihin erikoistunut asianajaja ja tuore europarlamentaarikko Matti Wuori.

Jos kuolemantuomio pysyy ennallaan turkkilaisessa vetoomustuomioistuimessa, sekä maan parlamentin että presidentin pitää vielä vahvistaa tuomio ennen sen täytäntöönpanoa. Se taas veisi aikaa, sillä parlamentilla on jo ennestään käsittelemättä 43 kuolemaantuomitun kohtalo; lain mukaan mahdollisista teloituksista pitää päättää langettamisjärjestyksessä.

Valituksessa Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimeen voisivat taas olla perusteina lähinnä tuomioistuimessa mukana ollut sotilasjäsen - joka tosin poistettiin lainmuutoksella kesken oikeudenkäynnin - ja kurdijohtajan asianajajien toiminnan rajoittaminen. Paljon riippuukin nyt siitä, miten kyseiset asiat järjestetään Ankarassa torstaina istuvassa vetoomustuomioistuimessa.

Eräät asiantuntijat ovat todenneet erittäin jyrkästi, että puolustuksen oikeuksia ei ole kunnioitettu koko prosessin aikana; rikkeiden luettelo on pitkä - alkaen syytettyyn kohdistuneen esteettömän yhteydenpidon haittaamisesta.

Jos Turkki aikoo todella lähestyä Euroopan unionia, sen on pystyttävä osoittamaan, että kurdien kanssa halutaan rakentaa sopu. Kuolemantuomion välttäminen olisi yksi signaali näistä pyrkimyksistä - siitä huolimatta, että kansainvälinen yhteisö ei voi hyväksyä myöskään kurdijärjestöjen kaikkia tekoja.