Pääkirjoitus 18.11.1999:
Inflaatio nostaa päätään,
muttei synkennä näkymiä

Ensi vuodesta odotetaan taloudellisesti hyvää vuotta, sekä meillä että Euroopassa.

Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan teollisuudessa ja palvelualoilla on mennyt tänä syksynä paremmin kuin vuosi sitten. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli viime kuussa vajaat 50 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Keskuskauppakamarin kyselyssä kolmannes odottaa ensi vuodesta tätä vuotta parempaa. Kasvuodotukset heijastuvat myös työllisyyteen: 40 prosenttia yrityksistä odottaa työvoimansa kasvavan ensi vuonna.

Teollisuustuotanto kasvoi lokakuusta 1998 lokakuuhun 1999 runsaat viisi prosenttia. Vielä elokuussa tuotannon kasvu jäi kahteen prosenttiin. Voimakas kasvu lepää elektroniikan, puun ja paperin sekä kemian teollisuuden varassa. Huomionarvoista kuitenkin on, että kaikilla aloilla oli kasvua.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Martti Hetemäen mukaan (HS 16.11.) "jos Eurooppa elpyy ennustetulla tavalla ja kansainvälinen kehitys on muutenkin ongelmatonta, ensi vuonna sekä vienti että kotimainen kysyntä ovat vahvassa vedossa".

Vahvan kasvun varjossa on myös inflaatio virinnyt. Kotimainen inflaatio oli syyskuussa 1,3 prosenttia. Nousua on 0,2 prosenttiyksikköä, mikä ei anna aihetta huoleen.

Inflaation nousun taustalla on öljynhinnan nousu, mikä on näkynyt bensiinin hinnassa. Se nostaa myös kevyen polttoöljyn hintaa ja heijastuu asumismenoihin. Lisäksi asuntojen hinnat ovat nousseet kasvukeskuksissa.

Inflaation nousun ei odoteta hidastavan kasvua, mutta nousun arvioidaan jatkuvan. Korot ovat nousseet ja raakaöljyn hinta on kivunnut yhä ylöspäin. Raakaöljyn hinnanmuutokset heijastuvat viiveellä moniin muihin hintoihin.

Kotimainen kysyntä ei kasvusta huolimatta vedä inflaatiota vauhtiin. Siihen vaikuttaa yhä työttömyyden taso sekä kuluttajien käyttäytymisessä havaitut muutokset. Kotitalouksien löysät näyttävät hupenevan puhelulaskuihin.

Maamme ensi vuoden talouskehitys on pitkälti sidoksissa tyhjäkäynnillä oleviin tuloneuvotteluihin. Siitä muistutti muun muassa OECD tiistaina julkaistussa arviossaan. Muuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö näkee maamme lähiajan valoisana.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Kari Jalaksen mukaan hallituksen pitäisi toteuttaa verolinjansa eikä sitoa sitä työmarkkinaratkaisuihin. Hallitus on kuitenkin kantansa julki tuonut: se on sidoksissa tuloratkaisuun. Jos korotukset ovat maltillisia, verotus kevenee. Teknisiä ongelmia ei ole.

Julkisuudessa esitetyissä arvioissa maltti on asettunut kolmen prosentin tuntumaan. Kuitenkin optiot ja niiden ympärillä käyty paheksuva keskustelu saattavat johtaa siihen, että kolme on pohja, josta lähdetään liikkeelle.

Ylijohtaja Hetemäki maalaakin seinälle kuvan, jossa palkkojen korotukset ovat neljä prosenttia ja liukumat kaksi. Hetken tuntuu hyvältä, mutta yritysten kilpailukyky ja kannattavuus alkavat nopeasti rapautua. Seurauksena voi olla rajujakin työllisyysvaikutuksia.

Yksi työmarkkinaneuvottelujen keskeisistä ongelmista onkin se, että työlliset neuvottelevat. Työttömät ja työttömyyden uhan alla elävät eivät neuvottele.