Venäjän sotavoimat
ja Kaukasian suuri peli

Kylmän sodan päättymisen jälkeen on käynyt epätavalliseksi, että suurvaltasuhteissa esitetään syytöksiä paljaan voimapolitiikan käsittein, kuten oli tavallista vielä kauhun tasapainon vuosina. Venäjän puolustusministeri Igor Sergejev poikkesi perjantaina muotista puhuessaan Moskovassa maan asevoimien johdolle. Sergejev syytti puheessaan Yhdysvaltoja suorin sanoin yrityksestä ottaa koko Kaukasian alue valtapiiriinsä Venäjää heikentämällä.

Sergejevin syytösten mukaan on Yhdysvaltain intressissä pitää yllä jatkuvaa levottomuutta Kaukasiassa, sitoa näin Venäjän voimavarat paikallisiin konflikteihin ja heikentää siten Venäjää entisestään taloudellisesti.

Syytös oli sikäli mielenkiintoinen, että joissakin läntisissä arvioissa - ei tosin virallisissa - on viime kuukausina esitetty täsmälleen päinvastainen syytös. Sen mukaan Venäjä pyrkii pitämään Kaukasian epävakaana ja horjuttamaan sitä kautta läntisten energiayhtiöiden pyrkimyksiä päästä käsiksi alueen rikkaisiin luonnonvaroihin.

Kaukasian öljy- ja kaasuesiintymät eivät nyt ensi kertaa kummittele suurvaltapolitiikan käsitteistössä ja uhkakuvissa. Samoille öljykentille pyrki aikoinaan myös Hitler ja hänen yrityksensä kariutui matkan varrella kaupunkiin nimeltä Stalingrad.

Myös Tshetsheniassa tällä hetkellä riehuvassa sodassa kysymys on pitkälti Venäjän yrityksestä turvata strateginen etunsa Kaukasian 2000-luvun öljypelissä. Yrittäessään nyt antaa ratkaisevan iskun tshetsheenien itsenäisyyspyrkimyksille Venäjän asevoimat koettavat palauttaa maalleen viime vuosina osin jo menetettyä sanansijaa alueen öljyvarojen hyödyntämisessä ja torjua näin uhkaksi katsomaansa läntisten energiayhtiöiden vaikutusvaltaa alueella.

Paitsi Kaukasian öljypelistä Sergejevin puhe paljasti Venäjän asevoimien olevan nyt Tshetsheniassa kiinnostuneita ennen muuta iskukykynsä osoittamisesta. Sergejevin mukaan voitto terroristeista näet vahvistaisi Venäjän asemaa Neuvostoliittoon kuuluneissa maissa ja kansainvälisellä areenalla.

Ei ole vaikea arvata, mistä moinen näytöntarve on tämän vuoden aikana kasvanut. Kosovon sota näyttää olleen Venäjän asevoimien johdolle avoin haaste. Sen logiikan mukaisesti länsi osoitti sotilaallisen kovuutensa Kosovossa ja siksi Venäjän on nyt tehtävä samoin Tshetsheniassa pelottaakseen länttä yrittämästä jotakin samanlaista Venäjän epävakailla lähialueilla.

Kansainvälisten suhteiden jatkokehityksen kannalta on syytä toivoa, että Sergejevin syvä epäluulo ei edusta nousevaa suuntausta Venäjän ulkopoliittisessa ajattelussa yleisemminkin.