Pääkirjoitus 13.11. 1999
Pohjoinen ulottuvuus ei vetänyt EU:n
ulkoministereitä Helsinkiin

Pohjoista ulottuvuutta käsittelevän EU:n ulkoministerien kokouksen oli määrä toimia näyttävänä lähtölaukauksena EU:n ja sen pohjoisten naapurimaiden yhteistyölle. EU-maiden hallitukset ovat kilvan korostaneet pohjoisen ulottuvuuden tärkeyttä, joten eväät täysipainoiselle kokoukselle 15 ulkoministerin läsnäollessa piti olla olemassa.

Vaan toisin kävi. Unionin ulkoministereillä oli muita kiireitä, eikä yksikään heistä, isäntämaan edustajaa lukuun ottamatta, ehtinyt Helsinkiin. Tämä ei tietenkään mitätöi kokousta, koska ulkoministereitä edustivat pätevät sijaiset jokaisesta maasta. Lisäksi paikalle oli saapunut komission edustajana ulkoasioista vastaava komissaari Chris Patten sekä EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Javier Solana. Ulkoministerinsä olivat lähettäneet Helsinkiin Venäjä, Viro, Latvia, Norja ja Islanti.

Ulkoministeri Tarja Halonen selitteli kollegoidensa poisjääntiä aikatauluvaikeuksilla sekä pohjoisen ulottuvuuden riidattomuudella. On myös totta, että kaikki ministerit eivät aina ole läsnä ministerikokouksissa.

Koko ulkoministerikaartin poissaolo on kuitenkin synnyttänyt epäilyt siitä, että näin haluttaisiin osoittaa Venäjälle, ettei se voi samaan aikaan jatkaa Tshetshenian silmitöntä tuhoamista ja tehdä yhteistyötä EU:n kanssa. Tällaiset epäilyt on kuitenkin kiistetty EU:n taholta.

Joka tapauksessa pääministeri Paavo Lipponen muistutti, että Tshetshenian kriisi ei ole peruste katkaista EU:n pitkän tähtäyksen yhteistyötä Venäjän kanssa. Lipposen mukaan yhteistyö on sekä EU:n että Venäjän etujen mukaista.

Suomella on ollut jatkuvasti vastoinkäymisiä yrittäessään vakiinnuttaa omalla puheenjohtajakaudellaan pohjoista ulottuvuutta osaksi EU:n yhteistä politiikkaa. Ensin projekti jäi Kosovon tapahtumien alle ja puheenjohtajakauden loppuajaksi näyttävät Tshetshenian tapahtumat jättävän sen varjoonsa. Mikäli ulkoministerien poisjäänti on lisäksi tulkittava kiinnostuksen puutteeksi asiaa kohtaan, saattaa koko pohjoinen ulottuvuus hiipua hiljaa tuhkaksi.

Vastuu pohjoisen ulottuvuuden kehittämisestä jää komissiolle sekä Portugalille ja Ranskalle, jotka ovat seuraavat puheenjohtajamaat. Pohjoinen ulottuvuus ei välttämättä ole päällimmäisenä näiden maiden asialistalla. Olisi sääli, jos koko aloite kuivuisi kasaan. Integraation edetessä Itämerestä on vähitellen tulossa lähes täysin EU:n sisämeri. Unionin painopisteen siirtyminen lähemmäksi pohjoista puhuu pohjoisen ulottuvuuden säilyttämisen puolesta.