Pääkirjoitus 10.11.1999
Työsopimuskomitea kompuroi
kompromissein loppusuoralle

Loppuun asti kivikkoinen on työsopimuslain uudistamisen tie. Jo neljä vuotta hankkeen kimpussa puurtanut komitea joutui viikon jatkoajan jälkeenkin toteamaan, että työ on edelleen kesken. Hiomista vaatii sekä pykälien että etenkin perustelujen kirjoittaminen.

Työministeri Sinikka Mönkäre suostui pitkin hampain antamaan professori Kari-Pekka Tiitisen johtamalle lakikomitealle lisäaikaa tammikuun loppuun. Puheenjohtajan viime tingan kompromissi sai enemmistöltä siksi myönteisen vastaanoton, että valmistelua päätettiin jatkaa.

Jos komitea kääntyi loppusuoralle pahasti kompuroiden, aivan ongelmatonta meno tuskin on vastakaan. Työmarkkinajärjestön edustajien hyväksyvät vastaukset oli höystetty varaumin, joista voi päätellä, että eräistä keskeisistä kysymyksistä riittää vielä vääntöä.

Uudistuksen kuumin peruna on ollut alusta pitäen kysymys työehtosopimusten (tes) yleissitovuudesta. Nykymäärittelyn mukaan tes on yleissitova eli koskee myös järjestäytymättömiä työnantajia, jos sen piiriin kuuluu vähintään noin puolet alan työntekijöistä.

Tiitinen ehdottaa, että myös vähemmän kattava sopimus voisi tulla kysymykseen. Tällöin perusteina otettaisiin huomioon esimerkiksi alan järjestäytymisaste sekä työntekijöiden että työnantajien osalta, tes-toiminnan vakiintuneisuus, muiden sopimusten piiriin kuuluvien määrä alalla ja yleissitovuuden tavoite työntekijöiden vähimmäisetujen turvaajana.

Puheenjohtajan esitys on sangen tasajakoinen kompromissi yleissitovuutta kiristämään ja sitä löyhentämään haluavien näkemyksistä. Silti ainakin SAK on varannut oikeuden pyrkiä lakireformin jatkovalmistelussa siihen, että jokaisen alan kattavimmasta työehtosopimuksesta tulisi yleissitova.

Työehtosopimuksen luonteen määrittelisi sopimusvaiheessa työministeriö. Riitatapaukset käsittelisi erikoiskokoonpanossa kokoontuva työtuomioistuin, eikä alioikeus, kuten nyt.

Muutoksenhaun siirto työlainsäädännön erityistuntemusta edustavaan tuomioistuimeen on epäilemättä perusteltu. Sillä paitsi lisätään käsittelyn oikeusvarmuutta, vähennetään toivon mukaan tarvetta pitkiin ja raskaisiin proseduureihin.

Yksi lakireformin avoimia kohtia on se, missä asioissa voisi työehtosopimuksella poiketa työsopimuslain määräyksistä ja pääsisivätkö myös järjestäytymättömät työnantajat hyötymään näistä poikkeuksista.

Samoista työelämän joustokysymyksistä kiisteltiin Lipposen edellisen hallituskauden loppuvaiheessa vuosi sitten. Silloin tes-joustoista päästiin Tiitisen esittämän erillismallin pohjalta Sdp:n ja kokoomuksen kesken poliittiseen sopuun.

Palkansaajajärjestöjen reaktiot olivat ratkaisun jälkeen varsin pahaenteiset. SAK:n, STTK:n ja Akavan kommenteissa syytettiin hallitusta työmarkkinaperiaatteiden ja kolmikantayhteistyön vahingoittamisesta.

Jos sama asenne muhii pinnan alla edelleen, Tiitisen komitean loppukiriä ei käy kadehtiminen.