Kolumni 7.11./ Ari Valjakka
Arvot harhapoluilla

Postin, pankkien ja Kelan ympärillä käyty keskustelu kertoo muutoksesta arvomaailmassa, mihin suomalainen yhteiskunta ei ole varautunut.

Päätöskykymme ei vastaa nopean, jatkuvan muutoksen tarpeita. Erityisesti elinkeinoelämän murroksesta johtuva yhteiskunnan rakenteiden uusimispakko sekoittaa sekä rivikansalaisten että vallankäyttäjien pasmoja.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallbergilta on totuttu kuulemaan punnittua puhetta arvomaailman asioista. Suomen Kuvalehden haastattelua lukiessa ei nytkään tarvitse pettyä, siksi selkeästi hän erittelee näitä kysymyksiä pohtiessaan tulevalle presidentille asetettuja odotuksia ja hänen rooliaan yhteiskunnassa.

"Voi olla, että vallankäyttäjiltä kaivattaisiin parempaa kykyä kuunnella. Kun väitetään, että ihmiset ovat vieraantuneet vallankäytöstä asia on paremminkin toisinpäin: vallankäyttäjät ovat vieraantuneet tavallisista kansalaisista ja heidän odotuksistaan," mietiskelee presidentti Hallberg.

Tästä kertoo liikenneministeri O-P Heinosen itsekehu "esimerkillisestä henkilöstöpolitiikasta" tilanteessa, jossa Postin väki saa joukkotiedotusvälineistä tiedon edessä mahdollisesti olevasta 1 700 ihmisen potkuista. Vaikka hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen ja Postin sisäisen tiedotuksen välissä ei ollut kuin tunnin aukko, tämä riitti nykyisen tiedonvälityksen aikana.

Uhan alle jääville varattu 200 miljoonan markan "uuden- elämän-alkuun -auttamispotti" ei paikkaa syntynyttä sokkia, tuskin tuo työtäkään useimmille sitä ilman jäävistä keski-ikäisistä naisista.

Pankkipiirien "köyhät kyykkyyn" -ajattelu kertoo samasta asiasta. Kaikki pankit ovat joutuneet viime vuosina miettimään toimintojensa täydellistä uudistamista kun S-Ryhmä maksaa jo rahalle parempaa korkoa kuin pankki konsanaan.

Vain neljäsosa suomalaispankkien nykyasiakkaista on " kannattavia" väittää tuore tohtorinväitöskirja. Millä aikavälillä ja mittareilla, voi kysyä.

Voiko pankinjohtaja edes pahimmissa painajaisunissaan syyllistää eläkeläistä, jonka palkka on kiertänyt vuosikymmenet saman pankin kautta, joka on hoitanut tunnollisesti velkansa ja korot pankille ja joka jonottaa nyt kerran kuussa korottomalta eläketililtään rahaa tarpeisiinsa. Vaikka he eivät edustakaan kuin kymmenesosaa kaikista tilitapahtumista, he ovat inhimillisempiä kuin nettien takaa sähköisiä sysäyksiä lähettävät nykynörtit.

Pankkiasiakkaiden erottelu edes ajatuksissa kurjiin ja kunnollisiin osoittaa päättäjiltä todellista vieraantumista suomalaisesta arvomaailmasta. Arkipäivään palatakseen pankinjohtaja voisi ottaa käteensä harjan ja rikkalapion lakaistakseen pois hiekan, jota nämä "kannattamattomat asiakkaat" marmorilattialle kuljettavat.

Pankkiyhdistyksen tilaisuudessa alkuviikosta saattoi havaita, että ajattelutapa erotella asiakkaat oli tuttu useimpien pankkien edustajille. Yhdistyksen puheenjohtajan roolissa Pertti Voutilaiselle lankesi "puhuvan pään" osa televisiossa, jossa ääneen filosofointi on ehdottomasti kielletty.

Pohdiskelusta syntyi sammakko, Voutilaisesta tehtiin syntipukki ja lasku lankesi MeritaNordbankenille. Osuuspankki keräsi irtopisteitä Antti Tanskasen "ovet on auki kaikille" lausunnolla.

Median ja ay-liikkeen pompotellessa sammakkoa tarvittava arvokeskustelu henkilöityy ja banalisoituu. Samoin on käymässä Postille ministeri Heinosen hosuessa julki Postin ja Kelan yhdistämislausuntojaan, joista ei ole puhuttu etukäteen kummankaan asianosaisen kanssa. Nyt on luotettava Postin toimipaikkaryhmän johtaja Esa Raippaluoman pyhään lupaukseen: "Postipalvelut turvataan aivan varmasti kaikissa tilanteissa jokaisessa Suomen kunnassa."

Varallisuudesta tai arvoasemasta riippumatta suomalaisen peruspalveluihin kuuluvat postin, pankin ja kansaneläkelaitoksen luotettavat palvelut. "Jos yksilöllisyys vielä valtaa alaa ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ajatus hämärtyy, meikäläinen yhteiskunta menettää ison osan kilpailukyvystään," epäilee Pekka Hallberg. Hän painottaa sitä, että pienistäkin asioista nahistelevassa Suomessa tasavallan presidentillä on ollut suuri merkitys ristiriitojen tasoittajana.

Tällainen henkilö on haussa kymmenen viikon päästä.
Kirjoittaja on Turun Sanomain päätoimittaja.