Kolumni Päivän Pistot 6.11. 1999/Aimo Massinen
Kahden kerroksen väkeä

Pörssiyhtiöiden johtajat ovat olleet maltillisina päänavaajina seuraavalle tupokierrokselle. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan huippujohtajien ansiot ovat nousseet vuosina 1996-1998 vain vaivaiset 145 prosenttia.

Sen sijaan tavallisten palkansaajien ansiokehitys on samana ajanjaksona ryöstäytynyt käsistä. Palkansaajien tulot ovat kohonneet 1996-1998 kerrassaan 5,6 prosenttia.

Epäsuhtaa lievittää lievittää sentään se, että osin pääomatuloja nauttivat johtajat pääsevät pienemmällä veroprosentilla ja nuorempana eläkkeelle. Joka tapauksessa jatkossakin tärkeintä on maltti.

Ahneus ja kateus ovat saman asian kaksi puolta. Suomessakin jako kahden kerroksen väkeen kiihtyy vuosi vuodelta. Itsekkyyden piru on hiipinyt myös ay-liikkeen sisälle.

Herrojen optiovoittoja ei ole enää soveliasta edes kadehtia. Päinvastoin pidetään hyvänä, että myös Suomeen on koittanut aika, jolloin varallisuus leviää 20 perheen ulkopuolellekin.

Kun Nokian pääjohtaja Jorma Ollila tienasi optiovoittoineen viime vuonna runsaat 25 miljoonaa markkaa, hän nettosi vain 10 miljoonaa puhtaana käteen ja 15 miljoonaa jäi valtion verotulojen kautta esimerkiksi vanhusten ja sairaiden tarpeisiin.

Mandatum-pankin omistaja Björn Wahlroos oli paljon itsekkäämpi. Nallen 22 miljoonan markan tulojen veroprosentti oli vain 33, joten hän sai potista itse 15 miljoonaa pankkitililleen ja vain seitsemän miljoonaa meni valtiolle.

Työntekijöitään lomautellut Raisio Yhtymäkin jakoi viime vuonna kahdeksalle johtajalleen jokaiselle yli 10 miljoonan markan optiot. Viime maanantaina eläkkeelle 58-vuotiaana sitoutettu pääjohtaja Matti Salminen kuittasi tietysti suurimman potin, runsaat 16 miljoonaa markkaa. Hänellä veroprosentti oli kuitenkin peräti 58, joten tuskin niillä liksoilla eläkeläisen kannattaa syödä kallista Benecol-margariiniakaan.

Toivottavasti työeläkeyhtiöissä ja Kelassa ovat laskeneet edes Matti Salmisen eläkkeen oikein. Tuhansilta pieneläkeläisiltä Kela on nyt joka tapauksessa perimässä liikaa maksamiaan eläkkeitä vuosien päästä takaisin.

Vaikka Kela myöntää, että useimmissa tapauksissa se on itse syyllistynyt virheeseen, tämä yhteiskunnan ylläpitämä laitos on säikytellyt tylyillä karhukirjeillään vähävaraisia eläkeläisiä.

Kelassa on isopalkkaisia johtajia niin, että päät yhteen kolisevat, mutta heiltä ei olla pyytämässä liikaa maksettuja palkkoja takaisin. Kyllä laki antaa mahdollisuuden kohtuullistaa tämäkin puoli, jos vain halua on.

Tämä huikea menestyksen aika vaatii meiltä kaikilta ja varsinkin vähän heikommilta uhrauksia. Eläkkeet viedään, kyläkaupat ja postitoimipaikat lopetetaan, mutta nämä eivät vielä riitä.

Pankkiyhdistyksen puheenjohtaja ja Merita-pankin toimitusjohtaja, Kansallispankinkin olemattomiin humputellut Pertti Voutilainen on viemässä köyhiltä jopa tyhjät pankkitilit! Voutilainen ihmetteli tv-ruudussa ääneen, voidaanko pankit velvoittaa hoitamaan kannattamattomia asiakassuhteita vai pitäisikö yhteiskunnan sosiaaliturvajärjestelmän hoitaa heidät.

Tili tuli, tili meni -asiakkaat ovat pankeille kannattamattomia, puhumattakaan pankkitiskillä tuhraavista köyhistä eläkemummoista, kun palvelumaksuja ei uskalleta aivan taivaisiinkaan nostaa.

Nyt pankit kinuavat palvelumaksuihinsa tukea valtiolta! Pankkikriisi on maksanut veronmaksajille jo 48 miljardia, siis 48 000 miljoonaa mk, mutta ei kriisi näytä vieläkään olevan takanapäin. Ainakin häikkää on pahasti pankinjohtajien päissä.

Leonia-pankkikin ilmoitti kirjeessään kehittävänsä pankkipalveluaan niin, että käyttelytilin korko putoaa pian yhdestä prosentista nollaan, ellei minulla ole mitään sitä vastaan. Mitäs minulla, täytyyhän köyhää aina ymmärtää.

Mutta jos kehitys kehittyy tätä rataa, ryhdyn harkitsemaan rikoksista suurinta: oman pankin perustamista.

Laki on tunnetusti kaikille sama, vain tuomiot vaihtelevat. Kun Elisabeth Rehn kaahasi 4. lokakuuta tutkaan (nopeus 80:n rajoitusalueella 101), hän pääsi poliisin huomautuksella.

Mutta kun meikäläinen ajoi äskettäin ylinopeutta (vauhti 50:n alueella 65), armoa ei tunnettu, vaan rikesakkoa rapsahti 500 mk. Suomessa laintulkinta voi riippua poliisin mielialasta.

Mutta vaikka vähän kyrsii, ei valiteta. Mieluummin maksan ja itken kuin ryhdyn presidenttiehdokkaaksi. Rehnillä on siinä rangaistusta kylliksi.
Kirjoittaja on Turun Sanomain päätoimittaja.