Pääkirjoitus 2.11.1999:
Kela maksattaa jälkikäteen
omia virheitään eläkeläisillä

Kansaneläkelaitos on ryhtynyt ilahduttamaan asiakkaitaan epätavallisilla kirjeillä. Kymmenille tuhansille kansaneläkkeen saajille ilmoitetaan tänä syksynä, että heille on maksettu viime vuosina eläkettä väärin perustein. Liikaa tai liian vähän tilitetyt rahat luvataan eläkepäätösten tarkistuksen yhteydessä periä takaisin tai palauttaa.

Kirjelmöintiin on johtanut jälkikäteisvalvonta, jota Kelassa kutsutaan fiinisti päätösten "oikeellisuusseurannaksi". Hankkeen pontimena on viime kesän suurselvitys, jossa vertailtiin asiakastietoja niistä eläkkeistä, jotka vaikuttavat kansaneläkkeen suuruuteen.

Tietokoneajossa käytiin läpi 700 000 suomalaisen eläketiedot. Kontrollin haaviin jäi noin 31 000 tapausta, joiden katsottiin kaipaavan lisäselvitystä.

Vielä ei Kelassa osata sanoa, monenko kohdalla eläke tulee perusteiden tarkistuksessa nousemaan, monenko laskemaan. Sama koskee palautettavia ja takaisin perittäviä markkamääriä. Sitä paremmin tiedetään, millaista hämminkiä Kelan manööveri on kohteidensa keskuudessa aiheuttanut.

Julkisuudessa on kerrottu (HS 1.11.) 91-vuotiaasta Ruotsissa asuvasta suomalaisnaisesta, joka järkyttyi sairaalakuntoon saatuaan Kelalta postia. Vanhukselta karhuttiin lähes 80 000 markkaa liikaa maksettuja kansaneläkkeitä taannehtivasti vuoden 1994 alusta lähtien.

Monia on tyrmistyttänyt jälkilaskun suuruuden lisäksi kirjeiden byrokraattisen tyly ja syyllistävä sävy. Juridista kapulakieltä lukiessaan eläkeläiset ovat kokeneet, että heitä epäillään vilpinteosta ja painostetaan uhkailemalla suostumaan Kelan vaatimuksiin.

Kansaneläkelaitos muistuttaa oikeellisuusseurannan olevan normaalia jälkikäteisvalvontaa, jota tehdään kaikissa etuuksissa. Se korostaa toimivansa takaisin perinnässä vain lain määräysten mukaan. Innokkaat pykäliin tuijottajat tuntuvat unohtavan, että laillisuuden periaatteisiin kuuluu myös sen huomioon ottaminen, mikä on kohtuullista ja mikä ei.

On kohtuutonta, että vähävaraisia peruseläkkeen saajia pannaan maksamaan vuosien jälkeen virheistä, jotka ovat joko Kelan itsensä tekemiä tai joihin Kela olisi voinut valtuuksillaan ajoissa puuttua.

Sosiaaliturvan viranomaisena Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada kaikki tarpeelliset tiedot asiakkaansa tuloista riippumatta siitä, onko tämä esimerkiksi leskeksi jäätyään huomannut tehdä ilmoituksen puolisonsa kuolemasta.

Jos Kela haluaa, että sen harjoittama oikeellisuuden seuranta on myös ulospäin uskottavaa, se ei voi ohittaa kysymystä omasta vastuustaan tehtyihin virheisiin.