Veli Junttilan Suomi 1949 -kolumni:
Opettajankoulutus alkoi Turussa

Väliaikainen opettajankoulutus alkoi Turussa syksyllä 1949. Uuden oppilaitoksen kaupunkiin toi sotien jälkeinen pula kansakoulunopettajista, sillä avoimia paikkoja jouduttiin täyttämään epäpätevillä hakijoilla, kertoo turkulainen opetusneuvos Otro Kontturi. Kontturi toimi yli 20 vuotta (1951-1974) Turun opettajakorkeakoulun lehtorina.

Kontturin mukaan epäpäteviä opettajia saatiin mm. sodista palanneista miehistä, joilla oli edes jonkin verran alaan sopivaa koulutusta. Ongelmaan yritettiin saada helpotusta myös syrjäseutulisillä. Varsinkin periferiaan oli vaikea saada edes epäpäteviä opettajia.

Ensimmäinen opettajakorkeakoulu perustettiin Helsinkiin 1947, toinen Turkuun 1949 ja kolmas Ouluun 1953.

Opetusministeri Reino Oittinen oli syksyllä 1949 todennut, että epäpäteviä opettajia oli noin 2 000. Ellei parannusta saada aikaan, on pian noin 3 000 virkaa vailla pätevää haltijaa.

Kontturin mukaan korkeakoulu-nimi oli liian hieno, sillä oppilaitoksissa ei tehty mitään merkittävää tutkimustyötä eikä niissä ollut professorin virkoja.

Kontturi toimi 1950-luvulla opettajakorkeakoulun ylioppilaskunnan inspehtorina. Hänelle on on jäänyt mieluisa muistikuva aktiivisesti toimineesta ylioppilaskunnasta. Energiaa riitti vaikka luennot kestivät aamukahdeksasta iltaviiteen. Lauantain työpäivä oli vain tuntia lyhyempi. Sitten oli vielä rankasti kotitöitä.

Toiminnan vilkkaus näkyi mm. runsaasti ohjelmaa sisältäneissä avajaisissa, syysjuhlissa, päättäjäisissä, vuosijuhlissa jne. Juhlaselostuksissa toistuivat usein opettajista mm. musiikinopettaja Päivö Saarilahden ja taitelija Osmo Laineen nimet.

Opettajia koulutettiin Nummen koulun ahtaissa tiloissa; kansakoulu oli tietysti sen harjoituskoulu. Koulun ensimmäisenä rehtorina toimi Antero Valtasaari; pisimmän ajan. Vuodet 1953-72, rehtorina toimi Olavi Lähteenmäki.

Opiskelijoita oli kaikkiaan 3 198. Väliaikainen laitos toimi 25 vuotta. Vuonna 1974 aloitti toimintansa Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja opettajankoulutus liitettiin siihen. Tiedekuntaan liitettiin myös entinen Rauman seminaari ja Turun normaalikoulu, joten uusi yksikkö ei ollut mitenkään pieni, kertoo Kontturi.

Turun opettajakorkeakoulun hakijoita karsittiin alkuvuosista alkaen. Turun Yliopistossa oli pääsykokeet käytössä jo 1949, niin myös Helsingin Yliopistossa.

Turun yliopiston rehtori professori T.E. Olin sanoi lukuvuoden avajaisissa, että periaatteessa jokainen pääsytutkinto loukkaa opiskeluvapautta, mutta toisaalta rajoituksin pyritään estämään "oppineen köyhälistön" syntyminen.

Turussa oli jouduttu karsintaan eli numerus clausukseen osittain siksi, koska Helsinki oli sen aloittanut. Olihan muutoin odotettavissa, että Helsingistä hylätyt opiskelijat tungeksisivat Turkuun.

Pääsytutkinnot olivat syksyllä 1949 Turun Yliopistossa matemaattis-luonnontieteelliseen ja lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Helsingin Yliopiston ongelmana oli opiskelijamäärän kasvu - peräti kaksinkertaistuminen kymmenessä vuodessa, kertoi rehtori A. Långfors syyskauden avajaisissa.

Toinen piirre Helsingissä oli naisvaltaistuminen, edellisenä lukuvuonna uusia naisopiskelijoita oli ensi kertaa miehiä enemmän ja naisia oli jo 43 prosenttia opiskelijoista.

Rehtori kertoi, että Helsingissä oli huutava pula pätevistä yliopiston opettajista. Usein avoimeen virkaan oli vain yksi hakija ja tämäkin pätevyyttä piti usein mitata hyvin joustavalla mitalla.

Opettajapuute johtui rehtorin mukaan siitä, että tutkijoiden sotien jälkeen oli vaikea päästä ulkomaille tekemään tieteellistä työtä. Toinen syy oli henkisen työn tekijöiden alipalkkaus. Esimerkiksi professorien palkat olivat alentuneet niin, että ne olivat vain puolet vuoden 1939 reaalitulosta ja kolmannes verrattuna ensimmäistä maailmansotaa edeltäneisiin aikoihin.

Rehtori Långforsin mukaan opettajakuntaa kiukutti myös kansliahenkilökunnan vähäisyys ja professoritkin joutuivat tekemään virastotöitä.

Byrokratia väijyi kuitenkin jo oven takana: suunnitteilla yliopistojen toiminnan parantamiseksi oli työntutkimus, joka kestäisi noin puolitoista vuotta. Sitten ruvettaisiin pohtimaan. mitä tehtäisiin.
Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomain toimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.