Ruoan ilmastovaikutusten
pienentämiseksi on monia keinoja

Kuluttamamme ravinto aiheuttaa runsaan kolmanneksen jokapäiväisistä ympäristövaikutuksistamme. Ilmastovaikutuksissa ruoan osuus on 29 prosenttia. Vesistöjen tilaan ruoankulutuksella on puolestaan suurempi merkitys.

Ruokailu voi vastata puolta kulutuksen kaikista ravinnepäästöistä. Runsaasti eläinperäisiä tuotteita sisältävät ateriat kuormittavat ympäristöä enemmän kuin kasvikunnan tuotteita sisältävät.

Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen, joten ilmastomyönteisen ruoan suosiminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Ruokavaliotaan voi muuttaa ilmastomyönteisemmäksi esimerkiksi suosimalla kasvisruokaa.

Ilmastoystävällinen ruokavalio on myös yleensä terveellinen, sillä se sisältää paljon kasviksia. Suomessa tuotetaan terveellisiä ja ympäristöystävällisiä kasviproteiineja, kuten härkäpapuja ja nyhtökauraa.

Kenenkään ei ole välttämätöntä syödä lihaa joka päivä, saati joka aterialla. Eikä se ole terveellistäkään.

Mikäli lihasta ei ole valmis luopumaan, on sen vähentäminenkin jo pieni ilmastoteko. Ja kun liharuokia syö harvemmin, on parempi mahdollisuus siirtyä laadukkaampien ja eettisempien lihatuotteiden kuluttajaksi.

Myös maataloustukien tulisi ohjata tuotantoa ympäristöystävällisempään suuntaan, esimerkiksi luomutuotantoon. Tämä vähentäisi myös vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta.

Kasvava kysyntä houkuttelee lisää viljelijöitä luomutuotantoon, mikä on yleensä siirtymäajan jälkeen myös viljelijälle kannattavampaa.

Ylipäätään ympäristötukea kannattaa suunnata sellaiselle maataloustuotannolle, joka edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja palautumista.

Ympäristölle kaikkein turhinta on kuitenkin syömäkelpoisen ruuan heittäminen roskikseen.

Suomessa ruokahävikkiä kertyy vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa. Kotitalouksien osuus ruokahävikistä on kaikkein suurin, 35 prosenttia, kaupan alan 18 prosenttia, ruokapalveluiden osuus 20 prosenttia ja teollisuuden osuus 28 prosenttia.

Hyviä elintarvikkeita päätyy liian usein ja aivan turhaan jätteeksi. Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta heitetään hukkaan jopa 15 prosenttia. Se on järkyttävä määrä.

Haaskuuseen ei mene vain itse ruoka, vaan kaikki se työ, joka kyseisen ruoan tuottamiseen on käytetty: maa-aines, vesi, energia, työvoima ja monesti vielä rakkaudentäyteinen vaivannäkö.

Ruokahävikin vähentäminen kiertotalouden hengessä on luonnonvaroja säästävä ilmastoteko. Keinoja on monia.

Ruokahävikkiä voi ehkäistä kaupoissa luomalla kannusteita kierrättää ylijäänyt ruoka hyväntekeväisyyteen. Julkisella sektorilla koulut ja päiväkodit voisivat luoda käytäntöjä joko myydä tai jakaa eteenpäin ylijääneet annokset. Myös useiden eri mobiilisovellusten avulla voi tänä päivänä löytää muuten hukkaan menevän ruoka-aterian helposti ja halvalla.

Erityisesti ruokahävikin torjuminen vaatii muutoksia ihmisten asenteisiin ja arjen toimintatapoihimme. Ruokaa kannattaa hankkia vain tarpeeseen. Arvostetaan ruokaa ja rakastetaan sitä.

Saara-Sofia Sirén

Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen (kok)

Leo Stranius

Vs. toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Ruokahävikin
torjuminen vaatii
muutoksia ihmisten
asenteisiin ja arjen
toimintatapoihimme.
Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

luomu
Hyvä artikkeli. Toivottavasti Ministeri Tiilikainen voittaisi Mtk.n
mielipiteet luomusta. Mtk ei suosi luomua ,koska siinä loppuu mm. myrkkyjen kylväminen maaperään,jne.
Tukien suuntaaminen luomuun olisi paras keino.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kaikkien katastrofien äiti.
Vika ei ole ruoassa vaan ruoan nauttijoiden määrässä, joka on aivan liian suuri verrattuna luonnon kantokykyyn.
Jostakin syystä keskustelua ei kuitenkaan haluta käydä oikealla nimellä, eli maapallon liikaväestö. Ihmisten liiallinen lisääntyminen on ollut kaikkien suurimpien nykykatastrofien äiti. Milloin keskustelun painopiste saadaan siirtymään tähän ongelmaan? Tarvitaanko siinäkin vuosikymmennien aktiivista toimintaa muutamilta, ennen kuin valtalinja muuttaa, samalla tavalla kuin on ollut ilmaston lämpenemiskeskustelun kanssa?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Kaikkien katastrofien äiti.
Moneen kymmeneen vuoteen ei ole mitään ongelmia väestön paljouden kanssa, mutta se taas on akuutimpi, mitä me miljoonat ihmiset nyt syödään. Lihateollisuus saastuttaa enemmän kuin autot, joten miksi panostetaan sähköautoihin, mutta ei kasvipainotteisiin ruokiin?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Kaikkien katastrofien äiti.
Liikaväestö on ollut ongelma jo 1960-luvulta asti. Tuolloin alkoivat tulla esiin myös ilmastomuutokseen liittyvät ongelmat. On kuitenkin hyvin tyypillistä se, että maapallon liikaväestöä vähätellään. Tämä johtuu varmasti siitäkin, että asian kuntoon saattamista pidetään hyvin vaikeana tehtävänä. Ihmisten luontainen seksuaalivietti ja tarve saada perillisiä on jotakin sellaista mikä halutaan pitää koskemattomana ja pyhänä asiana. Kuitenkin juuri se sekä liikaväestön vähättely aiheuttaa nämä ongelmat. Jos epäilee että maailmassa ei ole liikaa ihmisiä, kannattaa vaikkapa surfata vähän aikaa Google Mapsillä ympäri maailmaa ja katsella minkälaisia ympäristövaikutuksia esimerkiksi koko ajan kasvavilla kaupunkialueilla ja maanviljelyllä on luontoon ja vesistöihin. Tietysti nykypäivän ihmisten on jo vaikeaa edes käsittää, mitä tarkoitetaan satoja tai tuhansia tuhansia neliökilometrejä kattavilla koskemattomilla aarniometsillä. Niitä ei enää juuri löydy kuin Siperiasta ja paikka paikoin Etelä-Amerikasta ja ne ovat koko ajan katoamassa kovaa vauhtia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Kaikkien katastrofien äiti.
Ne metsät kaadetaan laidunmaiksi ja pelloiksi, että eläimet saisivat ruokaa. Juuri niin. Maanviljelystä ihmiset eivät saa juuri lainkaan. Ongelma on nimeenomaan tuo kasvava väestö, tai tarkemmin heidän lihan syönti. Jos peltojen hedelmät menisivät ihmisille olisi pellotkin pienempia, sillä ihminen ei syö samoja määriä kuin esim. karja.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Kaikkien katastrofien äiti.
Loppujen lopuksi kuitenkin kaikkien näiden katastrofien äiti on maailman liikaväestö.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Kaikkien katastrofien äiti.
Ei liikaväestöstä ole pulaa, muuten jos ne eivät söisi lihaa. Suurissa kaupungeissa ja kehittyvissä maissa syntyvyyskin laskee kokoajan esim. Japanissa. Kehitysmaiden väestönkasvu taas on kieltämättä aika hallitsematonta.
Metsiä kaadetaan nyt vartavasten lihateollisuutta varten ja lihan syönti kasvaa kehittyvissä ja kehittyneissä maissa. Sademetsiä ei kaadeta kaupunkien ja talojen tieltä. Väestönkasvulla ei ole siis vaikutusta sademetsien kaatamiseen vaan liha teollisuudella, joka haluaa vain parantaa tuottojaan. Ja lihateollisuuden tuottamiin metaanipäästöihinkään ei ole väestönkasvulla mitään vaikutusta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kuinka monta aa-nelosta
Tykkään pohdiskelusta ja keskustelemisesta, mutta kerrankin olisin mieluummin nähnyt vähän tiiviimmän esityksen. Pääpointithan olivat: 1. Suosi kasvisruokaa, vähennä lihan syömistä, 2. Suosi luomua, 3. Älä heitä hyvää ruokaa roskiin. Neuvona sekä kansalaisille että yhteiskunnalle. Siinä kaikki.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Huh huh
Taas on ilmastohysteerikot vauhdissa, pimeä keskiaika näköjään jatkuu...
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Huh huh
Voiko ilmastonmuutosta edes kieltää?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »