Ruokailu voi vastata puolta kulutuksen kaikista ravinnepäästöistä. Runsaasti eläinperäisiä tuotteita sisältävät ateriat kuormittavat ympäristöä enemmän kuin kasvikunnan tuotteita sisältävät.

Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen, joten ilmastomyönteisen ruoan suosiminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Ruokavaliotaan voi muuttaa ilmastomyönteisemmäksi esimerkiksi suosimalla kasvisruokaa.

Ilmastoystävällinen ruokavalio on myös yleensä terveellinen, sillä se sisältää paljon kasviksia. Suomessa tuotetaan terveellisiä ja ympäristöystävällisiä kasviproteiineja, kuten härkäpapuja ja nyhtökauraa.

Kenenkään ei ole välttämätöntä syödä lihaa joka päivä, saati joka aterialla. Eikä se ole terveellistäkään.

Mikäli lihasta ei ole valmis luopumaan, on sen vähentäminenkin jo pieni ilmastoteko. Ja kun liharuokia syö harvemmin, on parempi mahdollisuus siirtyä laadukkaampien ja eettisempien lihatuotteiden kuluttajaksi.

Kasvava kysyntä houkuttelee lisää viljelijöitä luomutuotantoon, mikä on yleensä siirtymäajan jälkeen myös viljelijälle kannattavampaa.

Ylipäätään ympäristötukea kannattaa suunnata sellaiselle maataloustuotannolle, joka edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja palautumista.

Suomessa ruokahävikkiä kertyy vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa. Kotitalouksien osuus ruokahävikistä on kaikkein suurin, 35 prosenttia, kaupan alan 18 prosenttia, ruokapalveluiden osuus 20 prosenttia ja teollisuuden osuus 28 prosenttia.

Hyviä elintarvikkeita päätyy liian usein ja aivan turhaan jätteeksi. Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta heitetään hukkaan jopa 15 prosenttia. Se on järkyttävä määrä.

Haaskuuseen ei mene vain itse ruoka, vaan kaikki se työ, joka kyseisen ruoan tuottamiseen on käytetty: maa-aines, vesi, energia, työvoima ja monesti vielä rakkaudentäyteinen vaivannäkö.

Ruokahävikkiä voi ehkäistä kaupoissa luomalla kannusteita kierrättää ylijäänyt ruoka hyväntekeväisyyteen. Julkisella sektorilla koulut ja päiväkodit voisivat luoda käytäntöjä joko myydä tai jakaa eteenpäin ylijääneet annokset. Myös useiden eri mobiilisovellusten avulla voi tänä päivänä löytää muuten hukkaan menevän ruoka-aterian helposti ja halvalla.

Erityisesti ruokahävikin torjuminen vaatii muutoksia ihmisten asenteisiin ja arjen toimintatapoihimme. Ruokaa kannattaa hankkia vain tarpeeseen. Arvostetaan ruokaa ja rakastetaan sitä.