Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

Ei ole sattuma, että että Lähi-idässä levittäytyvä Isis on propagandassaan viitannut ristiretkiin ja Sykes-Picot -sopimukseen, tai että Ukrainan konfliktin osapuolet syyttelevät toisiaan fasisteiksi ja natseiksi toisen maailmansodan malliin. Toisaalla taas nykyisestä pakolaiskriisistä käyty keskustelu näyttää tapahtuvan tyhjiössä, jossa vaille huomiota jäävät menneisyyden kokemukset ja nykytilanteeseen johtaneet tapahtumat.

Näitä viime aikojen uutisaiheita yhdistää se, että ne kaikki liittyvät olennaisesti historian käyttöön – joko sen hyväksikäyttöön, vääristelyyn tai sivuuttamiseen.

Elämme kasvavassa määrin historiatonta aikaa, jossa ihmisten tietoisuus ja ymmärrys siitä mistä ja miten olemme tulleet siihen missä tänään olemme, on paremminkin vähenemässä kuin kasvamassa.

Kun historialla ei ole keskustelussa omaa ääntä, lisää sen tuntemattomuus mahdollisuuksia joutua historian vangiksi ja siten myös konfliktien lietsomiseen väärinkäyttävien poliittisten pyrkimysten välikappaleiksi. Tietämättömyys ruokkii väärinkäsityksiä ja pitää yllä historiallisia myyttejä, jotka voivat olla harhaanjohtavia ja vaarallisia.

Historiatietoisuutta tarvitaan torjumaan historiattomuutta. Erityisesti nykypäivän nopea mediaympäristö painottaa pinnallista ja omia ennakkokäsityksiä vastaavaa tietoa. Esimerkiksi pakolaiskriisi asettuu kuitenkin aivan erilaiseen valoon, jos tuntee väestöliikkeiden ja pakolaisuuden historiaa sekä Arabikevään tapahtumia.

Sama pätee konfliktinratkaisuun. Kuten Syyrian konflikti osoittaa, taustalla on aina monimutkaisia liittolaisuuksia ja vastakkainasetteluita, jotka juontuvat kaukaa historiasta.

Historian tulkintojen merkitys korostuu vaikeiden ja poliittisesti kiistanalaisten tapahtumien käsittelyssä. Vuoden 1918 sisällissota jätti syvät haavat suomalaiseen yhteiskuntaan, joita sodan muisteleminen vielä pitkään ylläpiti. Historioitsijat eivät aina puolin ja toisin näiden haavojen lääkitsemistä edistäneet, usein suorastaan päinvastoin.

Kaunokirjallisuudessa Väinö Linna ja historiankirjoituksessa Jaakko Paavolainen kasvattivat ymmärrystä ja sovintoa ja sitä, että näitäkin tapahtumia on voitu jo pitkään tarkastella ilman että sisällissotaan liittyviä tulkintoja ja kannanottoja voi enää millään mielekkäällä tavalla liittää tämän ajan suomalaisia koskettaviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai osapuolijakoihin.

Tätä ovat edesauttaneet myös julkisesti tuetut tutkimusprojektit, joiden tarkoituksena on ollut mahdollisimman tarkkaan selvittää kummankin osapuolen toimintaa konfliktissa.

Julkinen historiankirjoitus ei kuitenkaan aina pyri puolueettomuuteen vaan päinvastoin ajamaan jotain valtion kannalta edullisena pidettyä käsitystä. Tavallista myös on, että kansallisen kertomuksen kannalta ongelmallisista seikoista pyritään vaikenemaan.

Avoimen ja asiallisen keskustelun puute toimii oivana kasvupohjana epäluuloille ja konflikteille. Erityisen turmiollista on, kun lainsäädännöllä yritetään määritellä historiallisia totuuksia.

Historioitsijoiden osuus konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisussa ei rajoitu pelkästään tutkimukseen. Historioitsijat voivat lisäksi pyrkiä osallistumaan historiantulkinnoista käytyyn keskusteluun ja osoittamaan ilmeisiä vääristelyjä ja virhetulkintoja. Konkreettisimmillaan historiantutkijat voisivat myös muun muassa edesauttaa rauhanvälitysprosesseja tuomalla asiantuntijuuttaan niiden käyttöön.

Historiantutkimusta hyödynnetään parhaiten silloin kun se asettuu vuoropuheluun niin valtiollisten toimijoiden, yhteiskunnallisten vaikuttajien kuin suuren yleisön kanssa. Tähän tarpeeseen vastaamaan perustettiin Helsingissä kesällä 2015 Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry (HIRS), joka pyrkii muun muassa edistämään tietoa ja asiallista keskustelua historiasta sekä sen käyttöä rauhanvälityksessä.

Yhdistyksen herättämä kiinnostus kertoo siitä, että historiatietoisuuden tärkeys on havaittu muuallakin. HIRS järjestää 19.–20. toukokuuta Helsingin yliopistolla kansainvälisen konferenssin, jossa on tarkoitus muun muassa pohtia kansainvälisen Historioitsijat ilman rajoja -verkoston perustamista.

Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään. Asiallisen keskustelun myötä sen voi kääntää voimavaraksi, joka palvelee niin rauhanvälitystä kuin yhteiskunnan avoimuutta.

Erkki Tuomioja

Puheenjohtaja

Emma Hakala

Hallituksen sihteeri

Historioitsijat ilman
rajoja Suomessa ry

Historiantutkimusta hyödynnetään parhaiten silloin kun se asettuu vuoropuheluun niin valtiollisten toimijoiden, yhteiskunnallisten vaikuttajien kuin suuren yleisön kanssa.
Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Heh heh
Mitäs iki-kommari Tuomioja tuolla tekee? Yrittää levittää punaista historiaa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Historia toistaa itseään
Historian opetukset tuntuvat olevan joillekin pelkkää liturgiaa. Historiasta tulisi todellakin oppia edes jotain.
Pitäisi tietää, että Eurooppa on kautta historian ollut suurvaltahakuista. Aina tämä mahtipontisuus on päättynyt katastrofiin. Vaikka EU:n sanotaan olevan rauhan liike nin sen pohjimmainen tarkoitus on vaientaa kansallisaate.
Eurooppa on nyt veitsen terällä. Lähiajat tulevat osoittamaan ollaanko historiasta mitään opittu.

Suomen itsenäisyyden historia on lyhyt ja opettavainen. Ensin verinen sisällissota (luokkasota), jonka jälkeen hirmuinen oikeiston propagandamyllytys (mediasota). Maamme yritti satsata itsenäisyyden säilyttämiseen, mutta mitä teki vasemmisto. Voisiko nykypäivä tästä historian jaksosta jotain oppia?
Entäs talvisotaan joutuminen. Historia kertoo ketkä vastustivat viimeiseen saakka maamme varustautumista tiedossa olevaa uhkaa vastaan. Ketkähän vastustivat eniten varustautumista. Voisiko historiasta lukea keitten päättäjien kädet olivat eniten suomalaisten sotilaitten vereen tahritut?
Historian muisteleminen ei ole pelkkää liturgiaa. Siitä pitää myös jotain oppia-ihan aikuisten oikeasti!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Menneisyys jatkuu tulevaisuuteen
Aivan totta. Historiaa tutkimalla ymmärrämme paremmin tämän hetkemme, lisäksi asiat tuntuvat toistuvan määrätyissä sykleissä ja siitä tuleekin mieleen.

Ensimmäisen maailmansodan aloitti tunnetusti lähinnä Saksa.
"Australialainen historiantutkija Christopher Clark päätyy kirjassaan siihen, että saksalaiset olivat sotaan syyllisiä. Hän kuitenkin korostaa moniin eri asiakirjoihin ja tutkimuksiin viitaten, etteivät he olleet syyllisiä yksin."
(28.6.2014 HS)

"Natsi-Saksan laajenemishalu aloitti toisen maailmansodan."
(18.2.2016 HS)

Kolmatta maailmansotaa eurooppaan, eripuraa rakentamalla, tuo selkeästi voimakkaimmin tällä hetkellä tänne...mikä?

Minun 57 vuotisen historiani aikana emme koskaan ole lähestyneet sisällissotaa näin pitkälle kuin nyt, jonka kansalaisten kirjoituksista huomaa.

"Päätoimittajilta tiukka viesti valemediaa vastaan 1.3,2016 TS." 
Tämän artikkelin vastakommentit ovat osin erittäin hyvin perusteltuja ja kertovat kuinka erimieltä asioista olemmekaan. 
Huomaan itse ilmassa leijuvan vakavaa historian havinaa, jota valtamedian avoimettomuus ruokkii.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Menneisyys jatkuu tulevaisuuteen
Kaiken maailman kummallisuuksista (massatyöttömyys, maahanmuuttoaalto, hallituksen pakkolakiaalto) huolimatta Suomessa ei ole nähty juurikaan merkittäviä mielenosoituksia, vähänkään varteenotettavaa kapinaa tai esim. yleislakkoa. Sisällissodan povaaminen on vähän iso harppaus. Todennäköisimmät ongelmat yhteiskunnan järjestyksessä ja rauhassa ovat tätä nykyä satunnaiset, lähinnä vähän koulutettujen ja vähäosaisten aiheuttamat rettelöt ja mellakat, joilla ei ole selvää suuntaa tai sanomaa, koska riittävää yksimielisyyttä ei löydy. Toki sisällissotakin on aina mahdollinen, mutta kuka saisi värvättyä edes jotenkin varteenotettavan kansanosan jonkin yhden aatteen alle? Turvattomuus lisääntyy koko ajan, mutta yhtä tai kahta selvää uhkakuvaa ei taida olla. Kaikkein todennäköisin iso vastaliike tällä hetkellä on nähdäkseni yleislakko, jota työläisenä toivon, mutta jonka toteutumista pidän epätodennäköisenä.

Se kyllä on totta, että elämme suuren historiallisen muutoksen aikaa. Niin kuin olemme eläneet jatkuvasti syntymästäni (n. 60 v, sitten) asti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Puuhastelua
Aluksi kuuluu todeta, että on hyvä kun jotkut pyrkivät oikeelliseen historian tulkintaan, ja tarjoavat apuaan mm kriisien selvittelyssä. Sitten toiseksi voidaan sanoa, että näiden kriisien ytimessä olevia historioitsijoiden teoriat eivät voisi vähempää kiinnostaa.
Ei ole aiheeton vanha väittämä että historiasta opitaan se, ettei siitä opita mitään.

Tuomiojan makromaailmasta ilman rajoja mikrotasoon mentäessä voi päivittäin
nähdä miten esim vanhuutta pidetään pelkkänä rasitteena yhteiskunnalle.
Ns hiljaista tietoa ei arvosteta työpaikoilla eikä missään muuallakaan. Kaikki
virheet tulee nuorten saada tehdä itse uudelleen. Kantapääoppi on kylläkin tehokasta.

Historiaa pj Tuomioja voisi hyödyntää enemmänkin, siirtymällä ihan päätoimisesti hakemaan sitä totuutta eilispäivän tapahtumista. Ehkä Suomen poliittinen elämä
sen jotenkin kestäisi.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Puuhastelua
Olen kouluaikoinani ja sen jälkeenkin jatko-opinnoissa tutustunut Suomen ja suomalaisten historiaan, mutta vasta vanhoilla päivilläni löysin netistä kirjan "Itämaasta itsenäisyyteen".

Kaikki ei ollutkaan ihan sitä mitä koulukirjat kertovat ja opettavat. Kirja herätti mielenkiinnon todelliseen suomalaisuuteen.

Tuohon kirjaan tutustumista suosittelen myös Erkki Tuomiojalle. Se auttaisi häntä esimerkiksi ymmärtämään, miksi niin moni äänestäjä on jättänyt SDP:n.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Puuhastelua
"Lisää historiaa: Kaikki ei ollutkaan ihan sitä mitä koulukirjat kertovat ja opettavat."

Omalta kouluajaltani 50-60-luvuilta en edes muista esimerkiksi sanaa "Talvisota". Aihe ilmeisesti sivuutettiin melko köykäisesti. Sen sijaan pänttäsimme päähän Kreikan ja Persian välisiä sotia ihan henkilötasolla Thermopylain loikkari Efialtesta myöten. Nyt eläkkeellä olen korjannut tilannetta ja tietojani Suomen historiasta. Uskon tietäväni esimerkiksi sen, miksi suomalaiset mainittuun aikaan varoivat sanojaan ja varsinkin historian kirjoittamista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Puuhastelua
Saman olen kokenut kouluajoiltani "peejiiäm". Meille ei kerrottu isänmaamme historiasta halaistua sanaa, mutta eipä kerrottu Euroopan lähihistoriastakaan. Raamatun historiaa vanhantestamentin osalta luimme ulkoa!!! Siis ulkoa!! Kreikan historia tuli myös tutuksi. Kohtuutonta ajan tuhlausta. Nyt olisi hetki kertoa "Troijan puuhevosesta" ja verrata sitä vihreitten miesten Krimin valtaukseen tai näistä nuorista miehistä, jotka turvapaikanhakijoina tulevat massoina Eurooppaan ja Suomeen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »