Länsimaista demokratiaa ei voi tuputtaa Venäjälle

Lännellä ja Venäjällä on aivan erilainen demokratiatausta. Lännessä demokratialla on pitkä historia: sen juuret ovat tulleet Kreikasta ja sen teoreettinen matka on alkanut Iso-Britaniassa lähes 800 vuotta sitten Magna Cartan sopimuksen allekirjoittamisella.

Lännen liberaalin ja monipuoluedemokratian historia ei ole kovin pitkä, vähän yli 100 vuotta.

Venäjällä demokratian historia on tosi lyhyt, vuodesta 1991 lähtien eli vähän alle 25 vuotta. Sitä ennen itsevaltainen poliittinen prosessi oli ollut käytännössä tsaarin ja kommunismin aikana.

Demokratia kehittyy päivästä toiseen sitä harjoittamalla. Onnistunut demokratia on välttämätön markkinataloudelle, kansojen voimaantumiselle sekä väestön yrittäjyyden mahdollisuuksille. Lisäksi tulonjako, vauraus ja mahdollisuudet kaikilla aloilla ovat tärkeä edellytys yhteiskunnan demokratian ylläpitämiseksi.

Venäjällä talous on muutaman oligarkin käsissä ja noin 80 prosenttia kansallisesta varallisuudesta on keskittynyt Moskovaan ja Pietariin. Osallistuminen valtion talouteen on elävää kaikkialla, mutta yksityinen sektori on hyvin heikko.

Keskiluokan ihmisten kohtaloon olisi keskeistä tuoda dynamiikan, markkinatalouden ja kansanvallan kukkia. Venäjällä on normi ”jolla on enemmän, he saavat vielä enemmän”. Tällaisessa tilanteessa demokratia kohtaa aina esteitä.

Edellä mainituista syistä valtiosta ja sen johtajasta tulee erittäin vahva kansalaiseen verrattuna. Venäjällä Putin on suuri. Saadakseen suosiota ja pysyäkseen vallassa vahva johtaja tekee asioita vallankumouksellisilla ja radikaaleilla tavoilla – esimerkkinä tästä Krimin nopea liittäminen Venäjään ja ongelmat Ukrainan kanssa. Lisäksi johtaja ei siedä oppositiotaan.

Venäjällä musta ei ole aina musta, valkoinenkaan ei ole aina valkoinen – koko maailma kertoo ja näyttää todisteita, että Venäjän armeija on Ukrainassa, mutta Venäjä kieltää sen. Diktaattori ei voi myöntää tekoa, koska se osoittaisi heikkoutta.

Lännelle Putin on diktaattori, mutta omassa maassaan hän on holhoava johtaja ja sankari. Monet venäläiset kertovat, että millään johtajalla Venäjän historiassa ei ole ollut niin suurta suosiota kuin Putinilla.

Putin on Venäjän yhteiskunnallisen, poliittisen ja taloudellisen järjestelmän jälkeläinen. Länsi on odottanut ja painostanut Putinia tarjoamaan länsimaista demokratiaa Venäjälle – tämä osoittaa epäloogista toivoa lännessä. Demokraattisen muutoksen kysynnän on tultava Venäjän sisältä.

Valtaosa venäläisistä uskoo, että nopea demokraattinen muutos ja avautuminen Venäjän taloudessa tarkoittaa Venäjän resurssien ryöstöä ja tasoittaa tietä lännen yrityksille. Siksi Putinin uudelleen kansallistama öljyohjelma on erittäin suosittu Venäjällä.

On lännen yritysten vastuulla vakuuttaa, että ne eivät vie Venäjän vaurautta, vaan ovat kumppaneita taloudellisessa ja demokraattisessa muutoksessa. Länteen ei kohdistu vielä tällaista luottamusta valtaosassa Venäjää.

Lännen on ensin voitettava venäläisten luottamus ja sitten odotettava länsimaista liberaali- ja monipuoluedemokratiaa ja vapaata taloutta Venäjälle. Muuten emme näe demokratian lisääntyvän, vaan näemme enemmän Boris Nemtsovin ja Anna Politkovskajan kaltaisia kohtaloita.

Shaidul Kazi,
HTT, lehtori, TAMK