Neste Oilin palmuöljybiodiesel sademetsien uhka

Neste Oilin johtaja Simo Honkanen puolusteli yhtiönsä NExBTL-biodieseliä Turun Sanomissa 19.9.

Neste Oilin investoinnit lähinnä palmuöljystä valmistettavaan biodieseliin ovat miljardiluokkaa. Raaka-aineen takia investoinnit ovat riskialttiita.

Neste Oilin suurimmalle omistajalle Suomen valtiolle Neste Oilin biodiesel on myös tärkeä, koska Neste Oilin kahden Suomessa olevan tuotantoyksikön 340 tuhannen tonnin biodieseltuotanto on noin 7 prosenttia Suomen tieliikenteen polttoaineen kulutuksesta. Tämä määrä riittää täyttämään EU:n biopolttoainevelvoitteen.

Suomalaiset viljelijät eivät ole juurikaan hyötyneet Neste Oilin biodieselistä. Raisio on myynyt Neste Oilille jonkin verran ulkomaista rypsiöljyä ja pieni osa raaka-aineesta on kotimaisia eläinrasvoja. Suurin osa raaka-aineesta on Kaakkois-Aasian palmuöljyä. Rotterdamiin ja Singaporeen valmistuvat 800 tuhannen tonnin biodiesellaitokset tulevat käyttämään raaka-aineenaan lähinnä palmuöljyä. Näiden laitosten valmistuttua pelkästään Neste Oilia varten tarvitaan lähes puoli miljoonaa hehtaaria palmuöljyplantaaseja.

Palmuöljy on ruokaöljy ja sen käyttö autojen ruokkimiseen on jo sinänsä epäeettistä. Uusi suuri palmuöljyn käyttäjä Neste Oil on varannut omia raaka-ainetarpeitaan varten ns. kestävästi tuotettua palmuöljyä, josta valmistetulle biodieselille se laskee alhaiset hiilidioksidipäästöt.

Ongelma on, että palmuöljyn biodieseltuotannon takia ruokapalmuöljyn tuotantoa joudutaan siirtämään ja laajentamaan sademetsiin ja trooppisille suoalueille.

Tällaisesta biopolttoaineiden aiheuttamasta dominoefektistä on julkaistu useita artikkeleita esimerkiksi Science-lehdessä. Palmuöljystä valmistetun biodieselin hiilidioksidipäästöt ovatkin epäsuorien maankäytön muutosten takia moninkertaiset tavalliseen dieseliin verrattuna.

Neste Oilin mukaan palmuöljy on vain välivaihe leväöljyjen, jatropaöljyn ja puupohjaisten Fischer-Tropsh-vahojen korvatessa sen NExBTL-biodieselin raaka-aineena. Leväöljyjä tuskin pystytään tuottamaan kymmeniin vuosiin merkittäviä määriä riittävän edullisesti. Jatropaöljyn viljeleminen biodieseliksi on houkuttelevaa, koska jatropa on myrkyllinen kasvi.

Syötäväksi kelpaamattoman jatropaöljyn viljely mailla, joita voidaan käyttää ruokaöljyn tuotantoon, kilpailee kuitenkin suoraan ruoantuotannon kanssa.

Kotimaista puutakaan tuskin kannatta käyttää biodieselin tuotantoon, koska dieseliksi jalostaminen on kallista ja energiatehotonta. Mikäli sama puumäärä käytetään suoraan öljylämmityksen korvaamiseen, öljynkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää huomattavasti enemmän – energiatehokkaasti ja edullisesti.

En ole vuosien varrella törmännyt yhteenkään tiedemieheen, joka olisi kannattanut palmuöljyn käyttöä autojen polttoaineen raaka-aineena.

Sen sijaan lukuisat tiedemiehet ovat vedonneet palmuöljyn biodieselkäytön lopettamiseksi. Esimerkiksi The Royal Society eli Yhdistyneen kuningaskunnan ja Brittiläisen kansainyhteisön tiedeakatemia ja Ruotsin Kungliga Vetenskapsakademien ovat raporteissaan pitäneet sademetsien raivaamista palmuöljyviljelmiä varten järkyttävänä esimerkkinä biopolttoaineiden haitoista.

Kemian nobelisti Hartmut Michel sanoi asian suoraan nobelistien tapaamisessa 2007:

”Trooppisista maista tuodusta palmu- tai soijaöljystä valmistettu biodiesel johtaa sademetsien tuhoon.

Joidenkin biopolttoaineiden raaka-aineiden kuten palmuöljyn tuotanto aiheuttaa valtavien sademetsäalueiden tuhoutumista Kaakkois-Aasiassa.”

Turun Sanomat on aiemmin virheellisesti uutisoinut Nesteen NExBTL-biodieselin olevan toisen sukupolven biodieseliä. Toisen sukupolven biopolttoaineita ei tehdä ruoasta.

Kimmo Klemola, Luonnonvarojen käyttöön perehtynyt tekniikan tohtori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto