Turun vehreällä Vartiovuorella
näytelty jo kuusi vuosikymmentä

Tärkein tuki on ollut yleisön suosio, ilman sitä toiminta olisi ollut taloudellisesti mahdotonta ja muutenkin turhaa, kirjoittaja toteaa. Kuva on Vartiovuoren kesäteatterin näytelmästä Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli.
Tärkein tuki on ollut yleisön suosio, ilman sitä toiminta olisi ollut taloudellisesti mahdotonta ja muutenkin turhaa, kirjoittaja toteaa. Kuva on Vartiovuoren kesäteatterin näytelmästä Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli.

Tänä kesänä tulee 60 vuotta kesäteatterin perustamisesta Turun Vartiovuorelle. Se on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti samalla paikalla toiminut kesäteatteri. Pyynikin kesäteatteri Tampereella aloitti seuraavana vuonna eli vasta vuonna 1955.

Turun kesäteatteria pyörittävä Turun Työväen Teatterin kannatusyhdistys ylläpiti kesäteatteritoimintaa jo vuodesta 1928 aina 1940-luvulle saakka Ruissalon kansanpuistossa, mutta teatteritoiminta kuihtui vähitellen, ja kansanpuiston kesäteatteritaloon tuli tilalle suosittu tanssisali.

Kilpailua ei juuri ollut 1950-luvun kesäteatterimarkkinoilla. Teatterikerho perusti Samppalinnan kesäteatterin vuonna 1960. Siihen saakka Turun kesäteatteri oli erittäin suosittu taiteellisesti korkeatasoisesta ohjelmistosta huolimatta.

Kilpailu ja aikojen muuttuminen kevensivät ohjelmistoa. Vasta 1970-luvulla uuden sukupolven katsotaan muuttaneen kurssiaan ja palauttaneen korkean tason Vartiovuorenmäelle.

Vaikeat, tai sanottaisiinko ”vaihtelevat”, vuodet kuitenkin jatkuivat kummallakin mäellä 1980-luvulle tultaessa. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen Turun kesäteatteri päätti ottaa uudeksi ohjelmistolinjauksekseen koko perheen tuotannot. Tämä ohjelmistolinjaus on ollut olemassa lähes puolet kesäteatterin historiasta. Olemme ylpeitä siitä, että perinteikäs kesäteatterimme on onnistunut puhuttelemaan vuosittain kymmeniä tuhansia katsojiaan nimenomaan lapsille sopivilla näytelmillä.

Samppalinnassa päätettiin 1990-luvun alussa keskittyä musikaaleihin, mikä on myös ollut omiaan lisäämään kävijämääriä. Lisäksi on syytä muistuttaa Turun Nuoren Teatterin ja Linnateatterin hienoista kesäkomedioista. Turkua voi nykyisin hyvällä syyllä pitää Suomen kesäteatteripääkaupunkina.

Kulttuuri luo hyvinvointia. Se, että toimimme ensikosketuksena teatteriin uusille ja taas uusille sukupolville, on panostus hyvinvointiin. Toivomme, että innostamme vieraamme teatteriin myös toistekin.

Kesäteatterit eivät saa valtion tukea. Tuotannon tekeminen on kuitenkin ihan yhtä kallista kuin valtionapua nauttivassa talviteatterissakin. Ilman Turun kaupungin kulttuuritahtoa Turun kesäteatterikin olisi jo kesäteattereiden taivaassa.

Kaikkein tärkein tuki ja turva on kuitenkin ollut laaja yleisön suosio, ilman sitä toimintamme olisi ollut taloudellisesti mahdotonta ja muutenkin turhaa. Mikä onkaan hienompi tapa juhlia tasavuosia kuin esittää Vartiovuorella ennennäkemätön, mutta nuorten lukijoiden suosima koululaistyttö Ella. Hyvään juhlaan kuuluu myös kunniavieras eli presidentti.

Kyseessä on siis Timo Parvelan kirjojen pohjalta paluumuuttaja Jussi Helmisen sovittama ja ohjaama näytelmä Ella ja presidentti. Tervetuloa juhlivaan kesäteatteriin.

Petja Raaska,
Turun Työväen Teatterin
kannatusyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2005

”Turkua voi pitää
Suomen kesäteatteripääkaupunkina.”