Suomalainen talouskeskustelu yhtä köyhää kuin kapeaa

Kirjoittajan mukaan Suomen talouskeskustelussa on vain kaksi teemaa: julkisen sektorin velkaantuminen ja vienti. Kuvassa kontteja Vuosaaren satamassa Helsingissä.
Kirjoittajan mukaan Suomen talouskeskustelussa on vain kaksi teemaa: julkisen sektorin velkaantuminen ja vienti. Kuvassa kontteja Vuosaaren satamassa Helsingissä.

Viime aikoina on nähty, että Suomen taloudessa ei mene kovin hyvin. Sen lisäksi on edelleen huolia siitä, että Suomen kilpailukyky on heikompi kuin esimerkiksi Saksan.

Viime syksynä ammattiliitot ja työnantajaliitot pääsivät sopuun kasvu- ja työllisyyssopimuksesta, jonka avulla parannetaan Suomen kilpailukykyä pitämällä palkankorotukset olemattomina. Nyt monet näyttävät ajattelevan, että jos jatkamme tällä tiellä, olemme menossa oikeaan suuntaan. Mutta onko näin?

Suomen talouskeskustelu pyörii kahden teeman ympärillä. Toinen on julkisen sektorin velkaantuminen. Talouden suuret toiveet ovat kuitenkin toisessa teemassa, eli viennissä.

Keskustelun päälinja menee suunnilleen näin: Jos vienti taas alkaa vetää, Suomen talouden ongelmat ovat ohi. Jotta saamme viennin vetämään taas, pitää alentaa työvoimakustannuksia. Ne pitää saattaa mielellään Saksan tasolle, koska Saksan vienti vetää niin mainiosti.

On varmasti mahdollisuuksia saada aikaiseksi rakennemuutos, johon kuuluisivat lisääntynyt osa-aikatyö sekä uudenlaisten työpaikkojen ja teollisuudenalojen syntyminen vanhojen tilalle. On myös mahdollista, että on ollut aloja, joissa palkkaus ja työn tuottavuuden kehitys eivät ole kulkeneet käsi kädessä.

Suomen vientiteollisuuden näkökulmasta nämä tavoitteet eivät ole kuitenkaan ratkaisu oikeaan ongelmaan. Julkisessa keskustelussa sekoitetaan kaksi asiaa: Suomen kauppataseen kehitys ja yksityisten yritysten kilpailukyky. Vuodesta 2002 Suomen kauppatase on hitaasti heikentynyt.

Tällä hetkellä se on hivenen alijäämäinen. Juuri kauppataseen alijäämää käytetään usein todisteena Suomen kilpailukyvyn heikentymisestä Saksan tilanteeseen viitaten, eikä pelkästään työnantajajärjestöissä. Saksan talousmallin ihannointi ei kuitenkaan auttaa Euroopan taloutta kokonaisuutena, koska emme kaikki voi olla ylijäämätalouksia.

Saksan palkkamalttimallin ihannointi ei myöskään auta Euroopan talouksia, koska se on ”köyhdytä naapuria” -strategia. Muu Eurooppa kärsii Saksan ylijäämästä.

Myös reaalipalkkojen nollakasvun kautta Saksan kotimainen kysyntä on kehittynyt heikosti. Sen lisäksi ero Saksan ja esimerkiksi Suomen, Ranskan tai Italian reaalipalkkatason välillä on niin suuri, ettei palkkamaltti pystyisi nopeasti korjaamaan tilannetta.

Asiaan kuitenkin liittyy muutakin kuin Saksan palkkataso ja kauppatase sinänsä. Vuosi 2007 oli monin tavoin käännekohta. Viimeisen tupon jälkeen tuli sektorikohtaisia neuvotteluja ja palkankorotukset olivat sen suuruisia, että monien työnantajaliittojen mielestä nämä korotukset heikensivät Suomen kilpailukykyä.

Jälkeenpäin myös työntekijäpuoli on hyväksynyt tämän näkemyksen. Näkemys pitää varmasti osittain paikkansa.

Vuonna 2007 tapahtui kuitenkin myös muuta Suomen vientiteollisuuden kannalta olennaista: Venäjältä tuodut fossiiliset polttoaineet (lähinnä öljy) kallistuivat voimakkaasti. Vuonna 2009 öljyn tuontihinta Venäjältä alkoi uudestaan nousta.

Samaan aikaan Suomen kauppatase muiden keskeisten kauppapartnereiden kanssa on säilynyt muuttumattomana. Tämä koskee myös Saksaa, jonka kanssa kauppatase on ollut alijäämäinen vuodesta 2003 lähtien.

Tämä tarkoittaa, että Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen ei ole välttämättä johtunut työvoimakustannuksista. Kauppatase Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa on nimittäin jopa hieman parantanut viime vuosina ja on ollut jo pitkään selkeästi plussalla vahvasta euron kurssista huolimatta.

Lyhyesti sanottuna, äärimmäinen palkkamaltti ei ratkaise oikeaa ongelmaa. Suomen kauppatase on painunut miinukselle Venäjän tuonnin kautta. Tähän taas työvoimakustannukset eivät ole ainakaan suoraan vaikuttaneet.

Voidaan aidosti kysyä, miten Suomen palkkamaltti auttaa energiakustannusten kasvuun?

Paul Jonker-Hoffrén, valtiotieteiden tohtori,
tutkija, Turun yliopisto

”Miten Suomen palkkamaltti auttaa energiakustannusten kasvuun?”
Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

euron kurssi on liian kallis.
Suomen taloudessa on käynnissä sisäinen deflaatio, koska emme voi kelluttaa euroa, jonka arvo pysyy liian korkeana Saksan jäsenyydestä EU:ssa. Jos meillä olisi oma valuutta kuten Ruotsilla, voisimme kelluttaa valuuttaamme, jolloin vientitavaroitten hinta vaihtelisi kysynnän mukaisesti. Nyt 'kelluvat' vain työpaikat ja palkat siinä toivossa, että kilpailukykymme jotenkin asettuisi samalle tasolle Saksan kanssa. Olisi pitänyt tehdä samoin kuin ruotsalaiset ja pitää oma valuutta, niin ei oltaisi ulkopuolisten juoksutettavissa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: euron kurssi on liian kallis.
Kirjoittaja haikailee devalvaatiota. Siis rahan arvon alentamista eli suoraan sanottuna palkkojen, tukien ja tulonsiirtojen alentamista. Hyöty menisi entiseen tapaan vientiteollisuudelle ja vientiteollisuuden työläisille.

Kiitos ei!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »