Bussiliikennettä kehittämään myös raitsikalla

Kahdessa mielipidekirjoituksessa (TS 15.2. ja 20.2.) on vaadittu raitiotien toteuttamisen sijaan kehittämään bussiliikennettä. Tarkastelen lyhyesti, millä keinoin bussien palvelutasoa voitaisiin Turussakin parantaa.

Veljellisen kilpakumppanimme Tampereen joukkoliikenteen käyttö on kasvanut vuosina 2006–2013 18,3 prosenttia. Turussa vastaavana aikana 2006–2013 kasvu on ollut 7,5 prosenttia. Keskeiset Tampereen Turusta poikkeavat kehittämiskeinot ovat olleet seuraavat.

Nuorten alennuskortin ikäraja on 24 vuotta, ja opiskelijat saavat kortin myöhemminkin. Tämä tehoaisi ajokortin ja auton hankkimista harkitseviin nuoriin Turussakin.

Linjasto on jaettu tiheästi ajaviin runkolinjoihin ja aina, myös iltaisin ja viikonloppuisin, 30 minuutin välein kulkeviin täydentäviin linjoihin. Turussa monen lähiön vuoroväli on sunnuntaisin 40 minuuttia, joka on hankala hahmottaa.

Näillä keinoilla Tampereen bussit on saatu niin täyteen, että raitiovaunuihin kannattaa investoida käyttökulujen säästämiseksi. Turussakin monen lähiön bussit ovat ruuhka-aikaan täynnä, ja iltaisin sekä viikonloppuisin lähiöbusseissa on runsaasti väkeä.

Joukkoliikenteen kehittämiseen heikon palvelutason alueilla tarvitaan linjastomuutoksia. Hirvensaloon on rakennettu useita lisäalueita. Saaren joukkoliikenteessä pitää tehdä rakenteellinen muutos, jossa itäosan kaavoitetulle alueelle toteutetaan selkeät päälinjat ja saaren länsiosan haja-asutusalueen liikenne keskitetään täydentävälle linjalle.

Pitkämäen–Muhkurin alueen joukkoliikennemotti saataisiin ratkaistua toteuttamalla Vienolan ja Muhkurin välisen uuden kaava-alueen läpi joukkoliikennekatu. Samalla saataisiin runkobussilinja yhdistämään Härkämäki, Jyrkkälä ja Vienola keskustaan. Joukkoliikennekatu Kohmon ja Auranlaakson välillä lyhentäisi matka-aikaa Littoisista Kauppatorille yli viisi minuuttia, ja liikenteeseen tarvittaisiin yksi bussi vähemmän.

Turun suurimmalla asuntoalueella, Martin–Majakkarannan alueella joukkoliikenteen käyttö on alle Turun keskiarvon. Yliopistojen, Tyksin ja teknologiakeskuksen kampusalueella uusien rakennusten tontit ovat täynnä autoja, ja joukkoliikennettä käytetään rajallisesti matkoihin keskustan sisällä.

Valmiiksi täysissä lähiöbusseissa ei ole ruuhka-aikana tilaa uusille matkustajille keskustan laidalta. Siksi tällaisilla reiteillä pitää liian pieni lapio – bussit – vaihtaa kaivinkoneeseen – raitiovaunuihin.

Mikko Laaksonen,
kaupunginvaltuutettu (vihr)

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Eroja liikenneympäristössä
Asuin joku vuosi sitten Tampereella ja käytin siellä huomattavasti enemmän busseja kuin täällä Turussa.
Muutamia syitä, joista arvelen Tampereen paremman kehityksen johtuneen.
Bussilla matkustaminen on siellä edullisempaa ja vuorvälit tiheämmät.
Useimmissa busseissa on jo kauan ollut pysäkkinäyttö ja keskeisillä pysäkeillä sähköinen aikataulunäyttö.
Varsinkin tuo pysäkkinäyttö on tärkeä mukavuustekijä. Pimeällä on vaikea tutussakin ympäristä hahmottaa, missä oikea pysäkki on. Puhumattakaan jos matkustaa vieraassa ympäristössä. Tuo puute käsittääkseni eniten rajoittaa bussien satunnaiskäyttöä.
Turussa on Tamperetta huomattavasti helpompi liikkua henkilöautolla ja löytää parkkipaikka.
Turussa on huomattavasti helpompi liikkua polkupyörällä ja niin täällä tehdäänkiin.
Viime aikoina olen ollut muutaman kerran työkeikalla Helsingissä. Siellä joukkoliikenne toimii. Autoilu sen sijaan on rasittavan hektistä ja pysäköinti keskustassa mahdotonta jos tarvitset paikkaa koko päiväksi. Ja aina se "kuumottaa" kun joutuu ajamaan ratikkakiskoilla.
Turkuun tullessa tuntuu autoilu ihanan rauhalliselta ja tilaa on.
Uskoisin pyöräteitä ja bussiliikennettä edelleen kehittämällä päästävän
kustannustehokkaaseen ratkaisuun kuitenkaan merkittävästi huonontamatta autoilijoiden asemaa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Bussiliikenteen kapasiteettia voidaan lisätä
"Valmiiksi täysissä lähiöbusseissa ei ole ruuhka-aikana tilaa uusille matkustajille keskustan laidalta. Siksi tällaisilla reiteillä pitää liian pieni lapio – bussit – vaihtaa kaivinkoneeseen – raitiovaunuihin."

Kyllä, muutaman lähiöbussin nykyiset vuorot ovat täynnä, ruuhka-aikana. Suurimman osan vuorokautta myös noiden linjojen bussit ajavat vajaalla täyttöasteella. Jopa siinä määrin, että ruuhka-aikojen ulkopuolella vuoroväli on harvempi.

Ruuhka-aikojen, jotka käytännössä ovat noin tunnin aamu- ja iltapäivällä, osalta lisäkapasiteetin tarve pystytään hoitamaan bussien vuoroväliä lyhentämällä.


Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Busseja jonossa
Turun joukkoliikenne tarvitsee isoa remonttia, raitsikalla tai ilman. Vaikkapa reitit Hirvensaloon. Majakkarannan ohi menee busseja jonossa, eihän siinä ole mitään järkeä. Seuraavat linjat ajaa sillan yli: 14, 15, 50, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 58. Olisiko helpompaa ajaa yhdellä raitiovaunulla Moikoisten liikekeskukseen ja jatkaa siitä muutamalla bussilinjalla ympäri saaria?

Ja vielä samanlainen ralli lamppusuoralla eli Raunistulan Puistotiellä, linjat: 1, 21, 22, 23, 211, 221, 212, 222, 223, 231, 232. Eihän tästä ota selvää kovaksi keitetty byrokraattikaan. Juuri tällä hetkellä busseja ajaa 2-3 minuutin välein. Taas kerran, miksei tässä mene pikaraitiotie?

Ei joka mutkasta tarvitse päästä bussia vaihtamatta Kauppatorille.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Busseja jonossa
Jatkan vielä yhdellä huomiolla. Mikä ihme se on, että busseissa on tilaa, kun niitä menee yhtenä letkana tuolla. Keltainen kumipyöräjuna. Kymmenen bussia puolessa tunnissa, muutama matkustaja jokaisessa. Olisiko tehokkaampaa ajaa yksi raitsikka vartin välein?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Busseja jonossa
"Olisiko tehokkaampaa ajaa yksi raitsikka vartin välein?"

Ottaen huomioon, että se vartin välein kulkeva raitsikka tarvitsee muutaman sadan miljoonan infran, bussien käyttäessä pääosin samaa infraa kuin muu liikenne, vastaus on selkeä:

Ei, kustannusmielessä bussien korvaaminen raideliikenteellä ei missään tapauksessa ole tehokkaampaa.

Ja yleisemmin, ehdotuksesi tiheän bussiliikenteen korvaamisesta harvemmin kulkevalla ratikalla tarkoittaisi myös palvelutason laskua, jonka ei ainakaan voi olettaa lisäävän joukkoliikenteen suosiota.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Busseja jonossa
Kannattaa muistaa, että sitä infraa pitää uusia ilman raitiotietäkin. Ja niitä bussejakin pitää uusia.

Oletko tosissasi sitä mieltä, että 2-3 minuutin intervalli lamppusuoralla tai Majakkarannassa on tarpeen, eikä sitä sovi pidentää? Kuten kirjoitin, yksi runkolinja hoitaisi näiden seitsemän bussilinjan kuljetustarpeen vaikkapa Hirvensalon sillan toiselle puolelle. Hirvensalossa, Satavassa ja Kakskerrassa ajaisi omat linjat, jotka eivät tulisi keskustaan. Palvelutaso saarilla ei ainakaan heikkenisi. Jos raitiovaunu menisi vaikka vartin välein, joutuisivat Majakkarantaan jäävät ehkä katsomaan aikataulua. Mutta toisaalta bussit eivät seisoisi toisten bussien ja saarelaisten yksityisautoilijoiden kanssa ruuhkassa, vaan raitiovaunu suhahtaisi pikavauhtia perille.

Se on sitä tehokkuutta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Busseja jonossa
Muistamme hyvin, miten Hirvensalon linja-autoaseman kokeilu takavuosina onnistui. Hirvensalon silta on varsin huono esimerkki. Noista reiteistä useimmat tulevat sillalle eri suunnista ja taas sen jälkeen haarautuvat eri suuntiin. Ajatteliko Masa Pasa kenties raitsikan ajavan vain sillan yli, vaiko kauemmaskin? Matkustajat kuitenkin haluavat muualle, kuin sille jäykälle rautareitille. Eniten arvostetaan reittejä, jotka vievät suoraan toivottuun kohteeseen. Siihen raitiovaunu harvoin pystyy, ellei halua lähiöstä toiseen. Raitiovaunu ei myöskään voi joustavasti muuttaa reittiään ja samoilla kiskoilla kulkevat reitit ovat sidottu toistensa aikatauluihin. Yhden muutos vaikuttaa toisiinkin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Busseja jonossa
Noista reiteistä jokainen ajaa Kauppatorille. Joku menee ehkä jonkun korttelin toiselta puolelta, mutta täsmälleen samaan paikkaan ne 10 linjaa menee.

Se ei vaan ole kaupungissa eikä missään muuallakaan mahdollista, järkevää tai kustannustehokasta, että joka mutkasta pääsee keskustaan vaihtamatta. Sitä vasten on taksit ja yksityisautoilu.

Raitiotie ei tosiaan voi siirtyä ihan halvalla, kun se on kerran tehty. Mutta entä sitten? Kerro yksikin bussireitti isoon lähiöön, joka on vaihtanut reittiään viimeisen 30 vuoden aikana. Aivan, ei niitä reittejä muuteta. Ja lukkoon lyöty väylä, oli se raitiotie tai iso tie, tuo pysyvyyttä. Sen varteen on helppoa ja viisasta kaavoittaa kauppakeskus, koulu ym. Ei se jäykkyys ole huono asia, eikä se eroa nykytilanteesta mitenkään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Busseja jonossa
"Olisiko tehokkaampaa ajaa yksi raitsikka vartin välein?"

Kyllä. Melkein jo pelkästään henkilöstökustannusten vuoksi. Bussissa yksi kuski liikuttaa noin 70 ihmistä, pikaratikassa yhteen vaunuunkin mahtuu 150 ihmistä. Lisäksi vaunuja voi ketjuttaa tarpeen mukaan useita peräkkäin. Tällöin kuskeja tarvitaan vähemmän saman ihmismäärän liikutteluun. Lisäksi kaluston käyttöikäkin on ratikassa vähintään viisinkertainen, joka tarjoaa lisää säästöjä pitkässä juoksussa.

Toinen iso ongelma tiuhassa bussiliikenteessä on bussien ketjuuntuminen jolloin eri aikoihin lähteneet bussit ovat perillä yhtenä letkana ja reitin varrella ei ole tasaista palvelua vaan usean bussin kolonna kulkee kerralla ohi. Tiheästi liikennöivien, pitkien bussireittien ketjuuntuminen pareittain kulkeviksi autoiksi tai jopa monen auton letkoiksi on maailmalla yleinen ja hyvin tunnettu ongelma.

Lopuksi on imago-kysymykset. Pikaratikka vain mielletään hienommaksi ja paremmaksi liikennemuodoksi kuin bussit. Tämä johtaa kiinteistöjen ja tonttien arvon nousuun sekä parempaan käyttöasteeseen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Raitsikka
Mikko Laaksosen kanssa olen samaa mieltä ainakin siinä, että Turun raitiotievaunu on raitsikka.
Mutta ainoat järkevät pikaraitiotiereitit olisivat kuitenkin: Raisio - Satakunnantie - Aninkaistenkatu - Uudenmaankatu - Kaarina, Uudenmaankadulta sitten haara: TYKS - Kalevantie - Varissuo. Turun keskustan liikenteen pikaraitsikka tukkisi tyystin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ei raitsikassa vieläkään ole järkeä
Sen takia että pari bussia on täynnä parin tunnin ajan aamu- ja iltapäiväruuhkassa ei kannata rakentaa satojen miljoonien raitiotietä. Tuon ongelman saa hoidettua isommilla busseilla. Laittakaa hakukoneeseen hakusanoiksi "Superbuss i Malmö". Näette linja-auton joka ottaa sisäänsä 150 henkilöä. Maksaa ilmeisesti noin 850t€/kpl. Ostetaan näitä 6 kpl ja uudistetaan linja-autopysäkit. Rahaa menee hiukan päälle 10 M€. Eli ei mitään verrattuna raitiotiehen. Ja kuitenkin täysien linjojen ongelmat on ratkaistu. Joustavasti, ekologisesti ja kustannustehokkaasti. Ei Turulla ole varaa sijoittaa satoja miljoonia raitiotiehen. Nytkin rahat ovat loppu. Eikä sillä että yksi tai kaksi linjaa yritetään hoitaa kuntoon raitiotiellä saada joukkoliikenteen käyttöä lisättyä. Ja se pitää saada aikaiseksi, ei autojen käyttö muuten Turussa vähene. Malmönkin tavoite on tuplata joukkoliikenteen käyttö, he ovat oikeilla jäljillä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ei raitsikassa vieläkään ole järkeä
Tuossa sinun esityksessäsi on ongelmana se, että tuo kulkee tuolla hinnalla edelleen liikenteen seassa. Turun ruutukaavassa tuollaisella olisi lisäksi hankala kääntyillä. Jos puolestaan tuollaiselle rakennetaan vain sille tarkoitetut väylät, ollaan jo silloin ihan samoissa hintaluokissa kuin raitiovaunuilla.

Lisäksi ratikkaa ei olla rakentamassa vain nykyiseen vaan myös tulevaan tarpeeseen, koska ratikan käyttöikä on jopa 50-60 vuotta (silloinkin yleensä käytön päättyminen johtuu varaosien saatavuusongelmista). Siksi "sen takia että pari bussia on täynnä parin tunnin ajan aamu- ja iltapäiväruuhkassa ei kannata rakentaa satojen miljoonien raitiotietä" voi ehkä ollakkin totta, mutta ei pätevä argumentti tässä keskustelussa. Ruuhkat eivät ainakaan vähene Turun väkiluvun kasvaessa tai siinä tapauksessa että joukkoliikenteen käyttöosuus toivottavasti kasvaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Raitsikkaidea
Asentakaa raitsikkavaunuun kumipyörät, niin ajoeli tuntuu raitsikalta ja on säästetty raiteiden rakentamistyö.
Helsinki varmaankin myy käytettyjä raitsikoita kyseiseen kokeiluun.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lukijoilta