Aamuksi Berliiniin

Turun kaupunginvaltuutettu Elina Rantanen.
Turun kaupunginvaltuutettu Elina Rantanen.

Elina Rantanen

Matkailu avartaa, mutta siitä syntynyt ekologinen jalanjälki on huima, jos valitsee kulkuneuvokseen lentokoneen. Ja mikäs on valitessa, kun joka puolelta pursuaa mainoksia halpalennoista.

On järjetöntä, että lentomatka Lontooseen on edullisempi kuin junamatka Lappeenrantaan. Tässä kohtaa päätöksenteko on mennyt todella pieleen. Miksei lentomatkailusta makseta oikeudenmukaista polttoaineveroa? Miksei lentoliikenne vielä kuulu päästökaupan piiriin? Ja ennen kaikkea: miksei raideliikennettä tueta tämän enempää?

Raideliikenteen suosion kasvattaminen vaatii halvempia lipunhintoja ja sitä, että houkuttelevia ja nopeita reittejä rakennetaan lisää. Näitä reittejä tarvitaan paikallisilla tasoilla, Suomen sisällä ja Euroopan maiden väleillä.

l

Turun seudun pikaraitiotie on hyvä esimerkki paikallistason raideliikenteen mahdollisuuksista. On laskettu, että sille riittäisi seudulla matkustajia, ja että se toisi mukanaan elävyyttä koko kaupunkiseudulle. Liikkuessaan nopeasti, usein ja edullisesti se siirtäisi matkustajia pois autojen rateista. Turun ja Helsingin välillä on paljon työmatkaliikennettä. On hassua, että tähän matkaan kuluu kaksi tuntia, kun sen saisi taitettua uudella ratalinjauksella tunnissakin. Ihmiset valitsevat ekologisia vaihtoehtoja, jos niitä on järkevästi tarjolla.

Todellista kilpailua lentoliikenteen kanssa raideliikenne voi käydä Euroopan maiden välisillä matkoilla. Yksi keskeinen yhteys olisi Rail Baltica – suora junayhteys Tallinnasta Berliiniin yhdessä yössä. Vuonna 1935 höyryjuna matkusti 1700 kilometriä Tallinnasta Berliiniin noin 27 tunnissa. Nykyään sama matka kestää 60 tuntia ja välillä on 60 asemaa ja yhdeksän junanvaihtoa. Helsingistä pääsee Tallinnaan nopeasti lautoilla, joten Rail Balticaa pitkin Helsingistäkin pääsisi yöjunalla aamuksi Berliiniin. Tästä suomalainen matkailija voisi halutessaan jatkaa junalla pidemmälle manner-Eurooppaan.

l

Ekologisen matkailun ei tarvitse olla hidasta ja työlästä, jos niin ei haluta. Rail Baltica on osa EU:n Trans-European Transport Networks TEN-T -ohjelmaa, ja EU:lla on jo valmis suunnitelma sen rakentamiseksi. Tähän tarvitaan tietenkin rahaa, mutta sitä saadaan mm. verottamalla kasvihuonekaasuja päästävää liikennettä sen ekologisen jalanjäljen mukaisesti. Ekologiseen matkailuun investoiminen on investoimista tulevaisuuteen, sillä liikkuminen ei lopu, vaikka halpalennot ilmastokriisiä ratkottaessa loppuvatkin.

l  Kirjoittaja on Turun kaupunginvaltuutettu (vihr).

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.