Lukijalta: Elinikäisen oppimisen tarve korostuu työelämässä

Maailma muuttuu jatkuvasti ja sillä on monenlaisia vaikutuksia työelämään. Viime aikoina työelämä on kokenut suuria muutoksia esimerkiksi teknologian kehittymisen myötä. Kehittyminen muokkaa ammattialojen osaamisvaatimuksia ja ammattirakenteita.

Työelämässä toimimiseen tarvitsemme jatkuvasti uutta tietoa sekä uusia toimintatapoja voidaksemme toimia tehokkaasti ja laadukkaasti. Näiden muutosten myötä elinikäisen oppimisen tarve korostuu.

Elinikäinen oppiminen tarkoittaa prosessia, jossa ammattilainen toimii aktiivisesti lisätäkseen tietojaan ja taitojaan sekä kehittääkseen henkilökohtaisia ja ammatillisia ominaisuuksiaan toteuttaakseen turvallista, tehokasta ja laadukasta työtä yhteiskunnan hyväksi.

Esimerkiksi terveydenhuollossa elinikäisellä oppimisella voidaan edistää laadukkaan ja kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamista, palvelujen kehittämistä, työhyvinvoinnin lisääntymistä, työhön sitoutumista sekä työntekijän itseluottamusta.

Meillä kaikilla pitäisi olla mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. Esimerkiksi terveydenhuollossa jo Suomen laki velvoittaa työnantajaa sekä työntekijää huolehtimaan kouluttautumisvelvollisuudesta työuran aikana.

Elinikäiseen oppimiseen tulisi kiinnittää huomiota jo koulutuksessa, jotta työelämään tulevat uudet työntekijät olisivat valmiiksi omaksuneet tällaisen ajattelutavan. Tärkeää on muistaa, että ammattiin valmistuminen on vasta "ajokortti" uuteen työhön, joka samalla avaa oven uudelle, läpi työelämän kestävälle, elinikäisen oppimisen tielle.

Pelkästään kauniit sanat strategioissa eivät enää riitä, vaan nykypäivän nopeassa muutoksessa tarvitaan ammatillisen kehittymisen tavoitteita ja niiden mukaisia toimia, joihin jokaisen organisaatiossa työskentelevän tulisi sitoutua.

Panostaminen työntekijöiden ammatillisuuden kehittymiseen ja elinikäiseen oppimiseen on sijoitus laadukkaaseen työhön, koska elinikäiseen oppimiseen sitoutuneet työntekijät mitä todennäköisemmin käyttävät uusia tietojaan tai taitojaan oman työnsä toteuttamisessa.

Mielestämme työelämän organisaatioiden tulisi siis entistä enemmän kiinnittää huomiota ammatillisen kehittymisen tukemiseen ja luoda organisaatioihin oppimisen kulttuuri, jossa mahdollistetaan tarvittavan kouluttautumisen lisäksi oman kiinnostuksen mukaisen osaamisen kehittäminen.

On muistettava, että jatkuvan kehittymisen ja elinikäisen oppimisen mentaliteetin omaksuminen vaatii muutosta koko työyhteisön toimintakulttuurissa.

Viimeistään nyt olisi hyvä pysähtyä tarkastelemaan, miten elinikäinen oppiminen toteutuu omassa organisaatiossasi ja mitä tulisi tehdä, jotta voidaan varmistaa jokaisen työntekijän mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen.

Tämän kautta saadaan turvattua työntekijöiden jatkuva osaaminen työelämän ja yhteiskunnan muuttuessa.

Kristiina Lehto

rh, TtM-opiskelija

Anne-Mari Seppälä

sh/th, TtM-opiskelija

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.