Lukijalta: Korona tuo mieleen sota-ajan kotirintaman tunnelmat

Tuula Heinilä
Kirjoittaja näkee Suomen sota-aikojen koettelemuksissa ja koronapandemiassa tiettyjä yhtäläisyyksiä ja uskoo, että voimme ehkä oppia jotain menneistä tapahtumista.
Kirjoittaja näkee Suomen sota-aikojen koettelemuksissa ja koronapandemiassa tiettyjä yhtäläisyyksiä ja uskoo, että voimme ehkä oppia jotain menneistä tapahtumista.

Koronaviruskriisi saattaa tuoda mieleen viime sotien kotirintaman tunnelmat niille, jotka ne kokivat tai ovat niistä lukeneet.

Sota-aikana vallitsi epävarmuus siitä, mitä ihmisille tulee tapahtumaan rintamalla ja pommitusten uhkaamalla kotirintamalla. Oli erilaisia arkielämää rajoittavia määräyksiä – liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia – sekä pulaa elintarvikkeista ja monista muista hyödykkeistä.

Tietenkin silloin tilanne oli paljon nykyistä vakavampi sekä kansalaisten että valtakunnan kannalta, mutta tiettyjä yhtäläisyyksiä kuitenkin on, ja niistä voimme ehkä oppia jotakin.

Eräs tällainen seikka on, että hamstraus on yhteiskuntaa ja muita kansalaisia vahingoittavaa toimintaa. Se aiheuttaa tavarapulaa, epävarmuutta sekä epäsopua – ja juuri nyt tarvittaisiin yhteishenkeä.

Sota-aikana jouduttiin turvautumaan elintarvike- ja muuhunkin säännöstelyyn, jotta kaikki voisivat saada osansa. Kansanhuolto-organisaatio pyrki turvaamaan kansan toimeentulon poikkeusoloissa sääntelemällä talouselämää ja työvoiman käyttöä.

Otettiin käyttöön elintarvikekortit, joita kansalaiset tarvitsivat säännösteltyjen tarvikkeiden ostamisessa. Korteissa oli ruutuja, joita ostotilanteessa leikattiin saksilla ostoksen edellyttämä määrä ja annettiin myyjälle. Pelkkä raha ei siis kaupassa riittänyt.

Puhuttiinkin korttiajasta, ja odotettiin hartaasti sen loppumista.

Rahalla sai niin sanotusta mustasta pörssistä eli salakauppiailta, joilla tavaraa oli. Se oli salakuljetettu maahan tai hankittu jollakin muulla laittomalla keinolla.

Nykytilanteessa ei aivan vastaavaa ainakaan vielä ole, mutta näkyipä mediassa uutinen, että joku oli hankkinut suuren määrän käsidesiä ja aikoi ryhtyä myymään sitä korkealla hinnalla.

Kahvi ja monet muut nautintoaineet olivat sota-aikana ja vielä sen jälkeenkin pitkään kortilla. Myynnissä oli kahvinkorviketta, joka oli kurja tuote aitoon verrattuna. Emännät huokailivatkin "oikean kahvin" perään.

Nuorimmat ikäluokat eivät olleet koskaan nähneet banaania eikä appelsiinia. Olivat vain kuulleet vanhempien haaveilevan "rauhan ajan" ihanuuksista.

Nytkin moni kaipaa arkeensa vapautta, joka vallitsi ennen koronaa.

Koronaviruksen torjumiseksi ihmisten liikkumista on rajoitettu, erityisesti yli seitsemänkymmentä vuotta täyttäneiden osalta. On väläytelty jopa ulkonaliikkumiskieltoakin, kun ikäihmiset eivät malta pysyä poissa ihmisten ilmoilta.

Sodan aikana oli voimassa illalla ja yöllä ulkonaliikkumiskielto, ja joukkotilaisuuksia, kuten tanssiaisia ei saanut pitää, koska niitä pidettiin sopimattomina kun miehet olivat rintamalla.

Kaikki loppuu aikanaan. Sodan jälkeen rajoitukset kumottiin, ja vähitellen päättyi pula kaivatuista nautintoaineista sekä elintarvikkeista.

Ensimmäinen kahvilaiva, Herakles, saapui Brasiliasta Turun satamaan helmikuussa vuonna 1946. Sen lastista heltisi sinä vuonna neljänneskilo kahvia henkeä kohti kahteen eri otteeseen. Se jaettiin elintarvikekorttien välityksellä.

Niin päättyy aikanaan koronaviruksen aiheuttama poikkeusaikakin rajoituksineen ja uhkineen – ei tiedetä, milloin, mutta kuitenkin paljon nopeammin kuin sota-ajan kurimus.

Tämä poikkeusaika jää varmasti sen eläneiden mieleen loppuiäksi samaan tapaan kuin sota-aika koettelemuksineen. Luultavasti kaikki ei palaa aivan ennalleen: Suomi ja maailma eivät tule enää olemaan aivan samoja kuin ennen koronaa.

Pekka Pihlanto

Turku

Tiettyjä yhtäläisyyksiä on, ja niistä voimme ehkä oppia jotakin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Samppa
Elettyä aikaa
Kyllähän tässä ajassa jotain samaa on kuin sotavuosinakin. Yksi ja eittämätön yhtäläisyys on pelko. Toinen yhtäläisyys, joka tulee mieleen on sodan perääntymisvaihe, jossa Viipurin arsenaalista ei annettu amuzoonia rintamajoukkojen käyttöön kun ei ollut esittää varastovastaavalle oikean kenraalin käskymääräystä.
Nytkin varmuusvarastoissa on hengityssuojaimia ja desinfioimisainetta, mutta kansalaisilta ne puuttuvat. No, juuri kuulin uutisista, että "kenraalilta" on tullut oikea lomake suojavarusteitten luovutukseen varastoista.
Sota-aika poikkesi vahvasti tästä koronakärhämästä. Nyt meitä kehotetaan piiloutumaan koloihimme "turvaan" kun taas sotavuosina väestösuojat olivat usein vaarallisia ja kovastikin hetkellisiä turvapaikoja. Yleensä oli turvallisinta olla yksin asutusten ulkopuolella. Niin olisi asian laita nytkin, mutta päättäjät haluavat kansalaisten pysyvän kotoinaan piiloissa. Kaupungeista evakuoitiin kansalaisia maaseudulle. Nyt terveitä kielletään siirtymästä mökeilleen turvaan. Kukaan ei taida olla varma siitä onko kerrostaloasunto yhteisine ilmanvaihtoineen turvallinen koronavirusta vastaan?
Sotavuosina hamstrattiin hengissä pysymiseksi, mutta kyllä silloin myös hoidettiin omia kasvimaita, puutarhoja ja jopa kaupungin laitamilla pidettiin kanoja, lampaita,sikoja ja kaneja oman ruokatalouden jatkeeksi. Käytiin metsällä keräämässä marjoja ja sieniä. Keitettiin jopa siirappia, tehtiin hilloja ja säilykkeitä niistä raaka-aineista, joita itse sai tuotettua. Nyt ihmiset elävät markettien varassa. Kansalaiset ovat poliittisten päätösten varassa. Syntyy oikeutettu käsitys, ettei meillä mitään ole, ellei meille sitä anneta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
P.P.
Koronamietteitä
Kirjoitan tuossa mielipiteessäni, että on väläytelty jopa ulkonaliikkumiskieltoa, 'kun ikäihmiset eivät malta pysyä poissa ihmisten ilmoilta'. Tämä ironinen heitto ei suinkaan tarkoita sitä, että me riskiryhmäläiset olisimme varsinainen ongelma, vaikka sellaista asennetta näkyy olevan. Valtiovalta on pyrkinyt rajoituksillaan vain suojelemaan kyseistä ryhmää.

Tämä on herättänyt monissa sellaisen virheellisen kuvitelman, että korona olisi vain vanhojen ja perussairaiden vitsaus, ja siksi on matkusteltu ja bailattu tiiviissä kokoonpanoissa sekä samalla mahdollisesti levitetty virusta. Tämä on vakavaa ongelmakäyttäytymistä.

Lapinmatkailun ja mökkeilyn ongelmiin on vime päivinä kiinnitetty kriittistä huomiota. Pieniin kuntiin ei pidä nyt matkustaa, sillä virus voi reissata mukana. Näiden kuntien hoitokapasiteetti riittää vain vakituisille asukkaille.

Ongelmaryhmän muodostavat myös ulkomailta palaavat suomalaiset. Heidät pitäisi testata ja määrätä karanteeniin. Jokainen vastuullinen palaaja pysyy vapaaehtoisesti karanteenissa pari viikkoa, vaikka viranomaiset eivät sellaista määräisikään. Myös Suomessa paikkakunnalta toiselle matkustavat voivat levittää virusta.

Terveisin Pekka Pihlanto


Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »