Lukijalta: Rakentamisen ABC – miten rakennetaan talo oikein

Vanha sääntö on, että katto on talon tärkein osa. Jos se vuotaa, talo menee nopeasti pilalle kosteusvaurioiden takia.

Suomen ilmasto-oloissa tasakatto on osoittautunut suurimmaksi kosteusvaurioiden aiheuttajaksi. Talven lumi ja jää pakkasen ja lämpimän vaihtelun lisäksi jauhaa tasakattoon reikiä, joista vesi pääsee rakenteisiin.

Tasakattorakentaminen aloitettiin suuremmin 1970-luvulla ja korjausvelka on miljardiluokkaa kautta maan. Vaikka alun pitäen on ollut joukko harjakaton puolestapuhujia, viesti ei ole mennyt päättäjille perille. Päätöksentekijät huutavat sitten maksajiksi senioreja, pienyrittäjiä, opiskelijoita ja muita työnhakijoita, pienipalkkaisia ihmisiä, mutta rahanmenon alkusyyhyn ei puututa.

Esimerkiksi voitaisiin ottaa vaikka T-sairaala Turussa.

Erilaiset pieneliöt, sienet, bakteerit yms. pitävät kosteasta ja viileästä ja aiheuttavat myös mittavat terveyskustannukset. Kesällä, kun on lämmintä ja paukkupakkasilla flunssaa sairastetaan paljon vähemmän.

Tasakattorakentamisen ongelma on valtava niin Turussa kuin koko Suomessa ja maailmassa pohjoisilla alueilla ja vuoristoissa. Talvisissa olosuhteissa harjakatto vaatii myös "vasikan" eli ulokkeen, mikä estää lumen putoamisen ovesta menijän niskaan.

Toiseksi tärkein talon osa on perusta: talo ei saa uida notkossa, eikä sen alla saa olla lähdettä tms. Jos notkoon rakennetaan, se täytyy joutomaalla korottaa niin korkeaksi, ettei vesi makaa talon perustuksissa.

Vesi on siitä erikoinen molekyyli, että se menee betonista läpi ja kapillaari-ilmiön vaikutuksesta nousee perustuksesta ylempiin rakenteisiin. Jokainen talo täytyy salaojittaa huolellisesti ja asiantuntevasti, putkissa ei saa säästellä.

Betonivalun jälkeen betonin täytyy antaa kuivua niin kauan, että se on varmasti kuiva. Jos sen päälle laitetaan pinnoitteita, mattoja yms., kosteus jää vaarallisesti rakenteisiin.

Talvella, kun on lämpötilaero seinissä, seiniin saattaa kondensoitua eron vaikutuksesta kosteutta. Ikkunoissa on sitä varten tuuletusreikiä. Liian pitävä seinärakenne saattaa aiheuttaa näin kosteusvaurion.

Vesijohdot tulisi tehdä pinta-asennuksina huoneistoihin, eikä betonin sisään kuten 1970-luvulla. Pienikin korroosio putkessa rikkoo putken ja aiheuttaa kosteusvaurion. Sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa putket tulisi tehdä pinta-asennuksena, jolloin säästytään moninkertaiselta työltä. Betonin sisässä kulkeva putki korrodoituu helpommin kuin pinta-asennuksena ilmassa oleva putki.

Pesuhuoneissa ja saunoissa kaakeleiden tulisi olla ehjiä ja niin tiiviitä, ettei vesi pääse rakenteisiin. Pesuhuoneiden ovia ja yleensä ovia on hyvä pitää auki, ilman kierto vähentää kosteutta ja parantaa ilman laatua.

Tärkeää on muistaa myös jääkaappi-ilmiö rakentamisessa. Jos sulkee jääkaapin oven muutamaksi päiväksi ja ottaa töpselin pois seinästä, kaappi homehtuu muutamassa päivässä riippumatta siitä, kuinka hyvin se on tyhjennetty ja siivottu. Jos ovi on auki se ei sen sijaan homehdu.

Yllä olevat kohdat voi tiivistää siihen, että kosteusvaurioiden estämiseksi talon tulee olla kauttaaltaan kuiva rakenteiltaan ja kaikissa rakenteissa täytyy olla riittävä tuuletus.

Uskoisin, että näillä eväillä kosteusvaurioita voitaisiin vähentää 100 prosenttia.

Pertti Koivisto

fyysikko, tähtitieteilijä, fysiikan ja matematiikan opettaja, elektroniikkainsinööri

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.