Lukijalta: Torin kapinen kettu muistuttaa vastuustamme kaupunkieläimistä

Veikko Wahlroos
Ketut, pulut ja muut kaupunkiasukit eivät ole sen enempää lemmikkejämme kuin tuholaisiakaan. Ne ovat urbaanielämään sopeutuneita ja ansaitsevat elintilansa ja tarvittaessa myös huolenpitomme, toteavat kirjoittajat.
Ketut, pulut ja muut kaupunkiasukit eivät ole sen enempää lemmikkejämme kuin tuholaisiakaan. Ne ovat urbaanielämään sopeutuneita ja ansaitsevat elintilansa ja tarvittaessa myös huolenpitomme, toteavat kirjoittajat.

Turun torilla kulkenut kapinen kettu on puhuttanut viime aikoina, mutta tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista. Ketut nousevat julkisuuteen säännöllisesti.

Toriketun tarina on saamassa ketun kannalta onnellisemman päätöksen (TS 9.2.) kuin esimerkiksi Lahdessa vuonna 2014 poliisin ampumaksi joutunut kettu (MTV 1.10.2014). Ehkä kuuluisimmat ketut esiintyivät aamu-tv:ssä kesällä 2014 (Yle 2.7.2014), mutta erilaisia paikallisia kuuluisuuksia löytyy monista kaupungeista vuosien varrelta.

Mitä nämä kaupunkiemme villit eläimet ovat ja ovatko ne edes villieläimiä?

Villieläimellä tarkoitetaan eläintä, joka on luonnonvaraisena elävä, ihmisestä riippumaton kesyttämätön eläin. Kaupunkieläimet – ketut, rusakot, lokit, pulut ja muut – eivät ole tässä mielessä villieläimiä. Niiden elämä pyörii rakennetussa ympäristössä ja ravinnonsaantikin on pitkälti ihmisestä riippuvaa.

Kaupunkipuistot ovat lähes luonnollisia saalistusmaita ketuille, mutta keskustan roskaruokatarjonta on usein helpompi valinta. Erityisesti, jos sairaus iskee, kuten toriketulle oli käynyt.

Kaupungistuneet eläimet ovat eräänlaisia välitilaeläimiä käyttääksemme Sue Donaldsonin ja Will Kymlickan termiä. Nämä eläimet ovat kaupunkiemme asukkeja, joilla ei ole virallista asemaa toisin kuin vaikka lemmikkieläimillä.

Ihmisten ja muiden eläinten välisissä suhteissa unohdetaan usein suhteisiin liittyvä toimijuus, riippuvuussuhteet ja tilalliset tekijät.

Eläimet eivät ole pelkästään passiivisia toiminnan kohteita, vaan aktiivisia toimijoita. Osa pyrkii välttelemään ihmisiä, mutta monet myös aktiivisesti hyödyntävät ihmisten tarjoamia mahdollisuuksia.

Parhaiden elinympäristöjen valinnassa eläimet äänestävät jaloillaan ja hakeutuvat sellaisiin paikkoihin, joissa elämän edellytykset ovat valittavista mahdollisuuksista parhaita. Luonnontilaisten elinalueiden väheneminen on osaltaan johtanut siihen, että kaupunkialueet usein voittavat tässä jaloilla äänestämisessä.

Riippuvuus ja riippumattomuuskaan eivät ole yksioikoinen asia siten, että domestikoituneet eläimet olisivat riippuvaisia ihmisistä ja muut eivät, vaan riippuvuutta tulee tarkastella joustamattomuuden ja yksilöityvyyden akseleilla.

Lemmikin tapauksessa riippuvuus on joustamatonta ja hyvin yksilöitynyttä: sen elämä on täysin riippuvainen tietystä ihmisestä, eikä se pärjäisi ilman tätä.

Puistossa elävä ja Turun katuja hämärän aikaan kiertelevä kettu sen sijaan ei ole riippuvainen kenestäkään tietystä ihmisestä, mutta sen elämänmahdollisuudet heikkenisivät selvästi, jos kaduilta ja puistoista ei löytyisi sille riittävää ravintoa ja suojaa.

Kettu voi kuitenkin pyrkiä muuttamaan paremmille alueille, mikäli sen ruokavarannot ehtyvät, joten sen riippuvuus ihmisestä ei ole täysin joustamatonta.

Myös niissä eläimissä, joita pidämme villeinä, on paljon sellaisia, jotka eivät pärjäisi ilman ihmisten väliintuloa. Uhanalaisten lajien suojelutoimet ovat esimerkkejä tällaisista joustamattomista riippuvuuksista, hyvänä esimerkkinä lumikinosten kolaaminen norpille.

Kolmas seikka, joka usein unohtuu, on että jaamme tilan eläinten kanssa. Eläimet eivät ole ”siellä jossain”, vaan monin tavoin lomittuneesti ihmisten ja muiden eläinten kanssa.

Tällaiset useista tekijöistä muodostuvat kanssakäymisen verkostot pelkistyvät keskustelussa liian yksioikoisesti siihen, että eläinten rauhaan jättäminen tai hävittäminen olisi ratkaisu.

Kun eläin on ihmisen näkökulmasta väärässä paikassa, on viranomaisen ensimmäinen vaihtoehto liian usein eläimen tappaminen. Sairaudet, kuten toriketun kapi, voivat olla helposti hoidettavia eikä tappaminen olisi läheskään aina tarpeen.

Kaupunkikettujen rauhaan tai ”silleen” jättäminen ei ole mahdollista. Toimintamme vaikuttaa näihin kaupunkiemme asukkeihin joka tapauksessa.

Meidän tulee suhtautua asukkeihin reilulla vastavuoroisuudella turhaa leimaamista välttäen. Jokainen luonnoneläin on tunteva ja kokeva yksilö, ja ansaitsee tulla kohdelluksi sellaisena.

Ketut, pulut ja muut kaupunkiasukit eivät ole sen enempää lemmikkejämme kuin tuholaisiakaan. Ne ovat urbaanielämään sopeutuneita ja ansaitsevat elintilansa ja tarvittaessa myös huolenpitomme, kuten torikettu nyt hoitoon päästyään.

Jenna Aarnio

Jari Kärkkäinen

Kirjoittajat ovat ympäristöfilosofian väitöstutkijoita Turun yliopistossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
S.F.
Akateemisuuden ytimessä
"Sairaudet, kuten toriketun kapi, voivat olla helposti hoidettavia eikä tappaminen olisi läheskään aina tarpeen."
- no huh huh. Tuollaiset heitot ovat selkeä osoitus siitä, miten kauaksi luonnosta ympäristöfilosofia on erkaantunut.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Marjut Kurran-Kuusela
Hyvä!
Järkevästi kirjoitettu.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »