Lukijalta: Kokonaiskuva kärsimyksestä auttaisi yhteiskuntaa suuntaamaan resurssejaan

Buddha sanoi 2500 vuotta sitten, että kärsimykseltä ei välty yksikään ihminen tässä elämässä.

Erään luokittelun mukaan on olemassa fyysistä, psykologista ja eksistentiaalista kärsimystä, esimerkiksi tarkoituksettomuuden tunnetta tai maailmantuskaa.

Kärsimyksellä on monta nimeä: kipu, ahdistus, kateus, näköalattomuus, toivottomuus, yksinäisyys, kiusatuksi tuleminen, alistetuksi tuleminen ja niin edelleen.

Sosiaalinen vaikuttavuusjohdannainen (social impact bond) on rahoitusinstrumentti, joka mahdollistaa yhteiskunnan kehittämiseen tähtäävän työn tekemisen silloin, kun mittaamistapa työn tuloksellisuudelle on laadittavissa.

Kärsimyksen astetta voi erilaisin kyselymenetelmin mitata. Silloin kun kyse on päänsärystä, tilanne on suoraviivainen, kun taas psykologisen ja eksistentiaalisen kärsimyksen muuttaminen luvuiksi on haastavampaa.

Kun mittaristo on laadittu, yhteiskunta voisi työllistää sosiaalisen vaikuttavuusjohdannaisen avulla suuren joukon ihmisiä kärsimyksen lievittämiseen tähtäävään työhön.

Yhteiskunnan resurssit pitäisi suunnata sinne, missä kipupisteet piilevät.

Tanskassa on Happiness Research Institute, joka tutkii onnellisuutta. Maailman onnellisimmaksi maaksi valittu Suomi voisi vastavetona perustaa Kärsimyksen tutkimuskeskuksen.

Nisse Suutarinen

FM

Helsinki

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.