Lukijalta: Kaupunki ilman raatihuonetta?

Markus Hiekkanen ja Liisa Seppänen arvelevat (TS 8.2.) allekirjoittaneen tehneen "loogisen kuperkeikan", kun arvelen Turun alueella sijainneen jo aiemmin kauppapaikan, jota voitiin kutsua myös kaupungiksi (TS 23.1.). Heidän mukaansa näin saataisiin "mikä tahansa esihistoriallinenkin asuinpaikka, jossa on voitu käydä kauppaa, muuttumaan kaupungiksi."

Eteenpäin keskustelussa päästään vain määrittelemällä sana kaupunki. Onko kaupunkina pidettävä vain sellaista asutuskeskittymää, joka on juridisesti perustettu kaupungiksi omine raateineen, privilegioineen ja itsehallintoineen?

Hiekkanen ja Seppänen lienevät oikeassa siinä, että 1300-luvun alkuvuosina rakennettiin juuri tällainen saksalaistyyppinen kaupunki.

Mutta Turku ei ennen vuotta 1300 suinkaan ollut "mikä tahansa esihistoriallinen asuinpaikka". Aurajokilaakso oli välittänyt ulkomaankauppaa (varsinaiseen) Suomeen jo viikinkiajoista lähtien.

Viime vuonna kuolleen etevän arkeologian professorin Unto Salon mukaan kauppaa käytiin pitkään ilman varsinaista keskusta Aurajoen ja Vähäjoen varsilla. Salo arvioi, että kauppa keskittyi vuoden 1100 tienoilla Koroisten kauppapaikkaan tai "kauppakylään". Tätä "Vanhaa Turkua" voidaan Salon mukaan noin vuodesta 1230 alkaen kutsua "muinaiskaupungiksi".

Hämeen Härkätien varhaisvaiheita tutkinut Jaakko Masonen yhtyy Salon käsitykseen ja toteaa "Vanhan Turun" muodostavan kehitysvaiheen, joka Aurajokilaaksossa johti "muinaiskaupungista" Koroisten välityksellä keskiajan saksalaistyyppiseen kaupunkiin.

Turun porvariyhteisön vaiheita tutkinut Mika Kallioinen arvioi puolestaan, että Turusta alkoi 1200-luvun puolivälin paikkeilla kasvaa keskiaikainen kaupunki, jonka asutus oli alusta alkaen saksalaista alkuperää.

Koroinen siis tarjoutuu Vanhan Turun kaupungin sijaintipaikaksi. Sitä on kuitenkin arkeologisesti tutkittu anteeksi antamattoman vähän.

Tilanne on toivon mukaan paranemassa. Juuri helmikuun alussa uutisoitiin (TS 7.2.) Turun yliopiston arkeologi ja geologi Jussi Kinnusen vanhoja rakenteita etsivästä maatutkakartoituksesta, jossa Koroistenniemeltä löytyi "kuumia alueita".

Sitten on vielä kysymys dominikaanien vuonna 1249 perustamasta Pyhän Olavin konventista. On syytä tähdentää, että dominikaanijärjestö perusti – monista muista sääntökunnista poiketen – luostarinsa juuri kaupunkien yhteyteen. Näin siis ainakin munkit näyttävät pitäneen Turkua tuolloin jo jonkinlaisena kaupunkina.

Hiekkanen ja Seppänen kyseenalaistavat Turun 800-vuotisjuhlan viettämisen piispanistuimen Nousiaisista Koroisiin siirtämisen muistoksi, koska kirkko oli vain yksi toimija eikä se kaupunkeja perustanut.

Historian tutkijan tulisi mielestäni kuitenkin ensimmäiseksi esittää kysymys, miksi siirto tehtiin? Ei sitä kaupungin perustamiseksi tehty, vaan siksi, että piispanistuin haluttiin saada (varsinaisen) Suomen silloiseen keskukseen, joka oli Turku.

Paremman puutteessa kelvatkoon tapahtuma Turun syntymän hetkeksi.

Timo Niitemaa

tietokirjailija, tiedetoimittaja

Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.