Lukijalta: Turun perustamisvuoden määrittelystä osa 800-vuotisjuhlia

Pasi Leino
Kirjoittaja ehdottaa, että Turun perustamisajankohdan määrittely otetaan osaksi juhlavuoden ja alkaneen juhlavuosikymmenen agendaa sekä ohjelmaa.
Kirjoittaja ehdottaa, että Turun perustamisajankohdan määrittely otetaan osaksi juhlavuoden ja alkaneen juhlavuosikymmenen agendaa sekä ohjelmaa.

Turun kaupungin vuodelle 2029 suunnittelemat 800-vuotisjuhlat lähestyvät. Vuoteen on jo nyt kohdistettu useita suunnitelmia. Turun voimassa oleva strategia tähtää vuoteen 2029, Turun hiilineutraaliustavoite on aikataulutettu vuoteen 2029, historian museosta ja konserttitalosta puhutaan siinä sävyssä, että niiden toivotaan olevan valmiina juhlavuonna.

Samaan aikaan historiantutkijat ja arkeologit ovat aloittaneet kriittisen keskustelun Turun oikeasta perustamisvuodesta. Tai oikeammin, keskustelua on kyllä käyty jo pitkään, mutta nyt vuoden 2020 alussa keskustelu on noussut tauon jälkeen jälleen julkisuuteen.

Turun Sanomissa 21.1. julkaistussa aliossa ja seuraavalla viikolla Turun Linnassa pidetyssä seminaarissa alan tutkijat ovat arvioineet Turun perustamisen sijoittuvan 1200- ja 1300-lukujen vaihteeseen. Kenties vuoteen 1310.

Turun kaupungin voimassa olevan virallisen tulkinnan ja tuoreen tutkimustiedon välinen aikahaarukka on siis vuodesta 1229 vuoteen 1310. Näkemysten välinen aikaero on siis 81 vuotta.

Kaupunginvaltuutettuna ja historioitsijana olen seurannut keskustelua mielenkiinnolla. Turun tarkan perustamisvuoden selvittäminenhän on ollut jossain määrin hankalaa, koska historiankirjoituksen tueksi ei ole säilynyt kaupungin perustamisasiakirjoja tai luotettavan pidettyjä tietoja kaupungin perustamisvuodesta.

Näissä olosuhteissa kaupungin omaksuma tulkinta on pohjannut vanhimpaan kirjallisesta lähteestä löytyvään vuoteen: vuonna 1229 tehtyyn päätökseen piispanistuimen siirrosta Aurajoen varteen.

Vanhat kaupungit, joiden perustamisvuodesta ei ole luotettavaa historiallista tietoa, käyttävät maailmallakin luovia ratkaisuja ikänsä määrittelyyn. Muun muassa Rooma pitää perustamisvuotenaan vuotta 753 eaa, jolloin legendan mukaan Romulus perusti tuon seitsemän kukkulan ikuisen kaupungin.

Rooman tapauksessa tosin arkeologisissa tutkimukset tukevat saman suuntaista aika-arviota, kenties jopa legendaa vanhempaa synnyinvuotta. Turun osalta arkeologiset tutkimustulokset viittaavat 1200- ja 1300-lukujen vaihteeseen.

Käynnissä olevasta keskustelusta huolimatta en usko, että Turun vuoden 2029 juhlia tullaan vielä tällä kertaa siirtämään, mutta ehdotan, että Turun perustamisajankohdan määrittely otetaan osaksi juhlavuoden, ja alkaneen juhlavuosikymmenen, agendaa sekä ohjelmaa.

Turku voisi esimerkiksi julistaa kansainvälisen varhaisvaiheitaan koskevien arkistoaineistojen etsintäkuulutuksen, jonka kautta etsittäisiin aiemmin tuntemattomia tai vähälle huomiolle jääneitä mainintoja Turun historiasta. Tällaisia arkistolähteitä voi hyvinkin olla vielä olemassa, sillä kansainvälisissä arkistoissa satunnaisiin suomalaista kaupunkia koskeviin viittauksiin ei ole ehkä kiinnitetty huomiota.

Toinen perustamisajankohdan määrittelyä tukeva teko olisivat laajat arkeologiset kaivaukset Uudenmaankadulla keskellä vanhaa keskiaikaista Turkua. Uudenmaankadun kaivaukset ovat todennäköisesti joka tapauksessa edessä, mikäli ratikkasuunnitelmat etenevät rakennusvaiheeseen.

Laaja 2020-luvulle ajoittuva arkeologinen tutkimuskohde keskellä keskiaikaista Turkua olisi oiva tapa orientoitua 2029 juhlavuoteen.

Mikäli jatkotutkimukset edelleen tukevat Turun perustamisvuoden siirtoa vuodesta 1229 vuoteen 1310, niin ehkä silloin vuoden 2029 jälkeen olemme henkisesti valmiita siirtämään katseemme 750-vuotisjuhliin vuonna 2060.

Jukka Vornanen

Turun kaupunginhallituksen 1. varapj.

FM, kulttuurihistoria

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Kaustin
Miten keskiaikainen tutkimus auttaa viikinkiaikaisen asutuksen tutkimista?
Kysehän on siitä että Turku eli Turgu oli olemassa ennen Ruotsin kuningaskuntaa ja mitään katolisen kirkon piispanistuimia, mutta jonnekin myöhempään hetkeen on haluttu kiinnittää hetki jolloin jo ollut kauppakeskus / kaupunki eli Turgu on kirjattu uuden sopivamman piispanistuimen paikkana.

Turgu oli siis olemassa ennen kuin piispanistuinta edes oli tai sitä minnekään siirrettiin. Lisäksi Turgu oli luonnollisesti aivan muualla kuin nykyinen ns. Turun Vanhakaupunki, joka oli silloin vielä nousevan meren lahden pohjaa. Uudenmaankadun kaivaukset antavat kyllä hyvän laajemman kuvan Turun myöhemmästä ruotsalaisajan kehityksestä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Uudenmaankadun tienoilla on jo kaiveltu
Tuntuu kovasti siltä, että Turkua ei ole perustettu. Siksi ehkä perustamisvuoden määrittely on niin vaikeaa?!

Kaivaukset Uudenmaankadulla eivät ehkä juurikaan toisi lisätietoa nykyiseen. Se tiedetään muutenkin suunnilleen, missä keskiaikainen Turku sijaitsi ja milloin sen alueelle ilmaantuu ihmistoiminnasta kertovia löytöjä. On kuitenkin mahdollista, että seudulla on jo rautakauden lopussa - keskiajan alussa ollut ainakin pieni asutuskeskittymä ja/tai kauppapaikka. Tämä voitaisiin selvittää vain hyvinkin laajoilla koekaivauksilla, erityisesti ehkä tuomiokirkolta yläjuoksun suuntaan ja jonkinkin verran joenrannasta maalle päin. Näköpiirissä ei liene, että tällaisia tutkimuksia voisi toteuttaa. Lisäksi on mahdollista, että mahdollisen varhaisemman "turun" jäänteistä ei yksinkertaisesti ole mitään jäljellä. Ta ettei sellaista ole ollut.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kaustin
Ravattulassa 4 km Tuomiokirkolta Aurajokea ylävirtaan
Turgun historia alkoi paljon ennen Turun tuomiokirkon tai Koroisten seutua. Kannattaa seurata Ravattulan Ristimäen tutkimuksia, missä perehdytään ensimmäiseen kirkonpaikkaan ja vanhimpiin turgulaisiin. Se sijaitsee 4 km Uudenmaankadulta Aurajokea ylävirtaan, eikä silloisen meren mudissa nykyisellä Vanhalla Suurtorilla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »