Lukijalta: Korkeakoulutusta ei Suomessa arvosteta muiden OECD-maiden tapaan

TS/Jori Liimatainen
Korkeakoulutettujen tehtävien ansiotulot ovat Suomessa verotuksen jälkeen suhteessa huomattavasti muita maita pienemmät, toteaa kirjoittaja.
Korkeakoulutettujen tehtävien ansiotulot ovat Suomessa verotuksen jälkeen suhteessa huomattavasti muita maita pienemmät, toteaa kirjoittaja.

Poikien opiskelumotivaatio on valtioneuvoston 2018 tekemän selvityksen perusteella todettu huomattavasti tyttöjä heikommaksi ja sen seurauksena on poikien määrä korkeakoulutetuista nopeasti laskenut 1990-luvun yli 50 prosentista, ollen nyt 14 prosenttia tyttöjä pienempi (TS 13.1.).

Sveitsissä korkeakoulutettuja on yli 50 prosenttia väestöstä, kun määrä Suomessa on 46 prosenttia – pienessä maassa, jonka tulisi aivan erityisesti kyetä kilpailemaan osaamisellaan ja korkealla koulutustasollaan.

Tehty selvitys koskee vain peruskoulujen ongelmaa huomioida poikien tapa oppia ja motivoitua, mutta selvityksessä ei ole otettu huomioon erästä merkittävää motivaation tekijää: opiskelun jälkeisen ammatin arvostusta, jota osaltaan ilmentää työstä maksettava palkka.

Suomessa on muihin OECD-maihin verrattuna valtava ero verotuksen progressiossa. Bruttoansioita tarkastelemalla johdetaan keskustelua usein tarkoituksellisesti harhaan. Korkeimmissa tuloluokissa aina keskituloisista lähtien verotus kiristyy Suomessa asteittain useita prosenttiyksiköitä verrokkimaihin nähden.

Korkeakoulutettujen tehtävien ansiotulot ovat Suomessa verotuksen jälkeen suhteessa huomattavasti muita maita pienemmät. Alemmalla koulutuksella on mahdollisuus päästä huomattavasti lyhyemmällä ja vähemmän stressaavalla opiskelulla sekä ilman opintojen jälkeen taloutta kuormittavia opintovelkoja leivän syrjään kiinni.

Palkan maksamisessa kyse on ammatin arvostuksesta ja se kertoo, että työsi on yhteiskunnan kannalta merkittävää.

Yhteiskunnassamme ovat eräät avainryhmät kyenneet lakkoilemalla pitämään jopa koulutuksen arvostusta pilkkanaan, eikä muutosta ole näkyvissä. Siitä pitävät heidän ammattiliittonsa huolen ja sama meno jatkuu.

Palkkauksen perusteena pitäisi olla ensi kädessä lähinnä ainakin osaaminen, vaadittava koulutus ja vastuu, unohtamatta henkistä ja fyysistä kuormittavuutta.

Poikienajattelumaailma saattaa olla enemmän ”putkiaivoista” ja vähemmän tunnepohjalta opiskeluun ja tulevaan ammattiin suhtautuvaa.

Jos nopeammalla opiskelulla ja siihen uhrattavalla vaivalla saattaa päästä täysin keskiverto korkeakoulutetun nettotuloihin sekä nauttimaan tuloja pidemmän aikaa koulun käytävillä kävelyn sijaan, niin miksi mennä korkeakouluun kiusaamaan itseään ilman palkkaa?

Fyysinen rasittavuuskaan ei tule nuorena niin merkittävästi mieleen. Työmarkkinajärjestelmämme periytyy savupiippuajalta ja vaikka palkkausjärjestelmiä on uudistettu ja ongelmia laastaroitu sieltä ja täältä, niin kokonaisuutta kahlitsee täydellinen suhteellisuudentajun puute.

Ei sinällään hyväksi kansainvälisesti todettu peruskoulukaan kykene auttamaan tilannetta, jos yhteiskunnassa koulutusta ei todellisuudessa käytettäväksi jäävien tulojen perusteella arvosteta muiden OECD-maiden tapaan.

Antti O. Pajala

Palkan maksamisessa kyse on ammatin arvostuksesta ja se kertoo, että työsi on yhteiskunnan kannalta merkittävää.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vastaa
K.K.
Erinomainen kirjoitus
Suomi on verotuksessa kipurajan huonommalla puolella. Miksi tuota Suomen erityisen kovan veroprogression vaikutusta ei ole tutkittu lainkaan?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Irrallinen vertailu
Hieman pisti silmään tuo vertailu juuri Sveitsiin. Kun muuta vertailua ei esitetä, tulee mieleen, että ilmeisesti muualla Euroopassa tai maailmassa korkeakoulutettujen osuus ei välttämättä ole sen suurempi kuin Suomessakaan. Mikäpä siinä, kannattaa toki vertailukohdaksi ottaa kehittyneempi yhteiskunta kun sellainen löytyy, mutta Sveitsi ei liene sen osuvampi verrokki Suomelle kuin moni muukaan maa. Vaikka molemmat ovatkin pieniä ja kehittyneitä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
K.K.
Vast: Irrallinen vertailu
Kysehän oli lopultakin poikien jääminen 39% vähemmistöön korkeakoulutettujen määrässä, kun tyttöjen osuus on nyt 53%. Kaikissa OECD-maissa se oli lehden mukaan suhde 39 - 53 prosenttia, jos oikein muistan. Syytä huoleen siis on ja syyt tulisi selvittää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Tulevaisuus
" Kuka tätä Suomessa tekee ? "
Muistan kun tyttäreni opiskeli yläasteella, kaikki opettajat liputtivat sen puolesta, että opiskelijat lähtisivät opiskelemaan ammatti-instituuttiin ,ihmettelin sitä kovasti .
Tarkoituksellisesti on suomalaisilta opiskelijoilta viety opiskelumotivaatio ja sitten annettu korkeakoulu- opiskelupaikat ulkolaisille opiskelijoille . Tämä on ollut trendi Suomessa jo pitkään . Näkyy muussakin Suomen kansan alasajossa .
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: " Kuka tätä Suomessa tekee ? "
Kansa täytyy arvatenkin saada riittävän tietämättömäksi koulutusta heikentämällä ja epäyhtenäiseksi maahanmuutolla, että miljardöörien suhteellisen varallisuuden kasvu koko maailman varallisuudesta voi jatkua kohti sataa prosenttia. Liian koulutettu kansa voisi vaikka olla riittävän osaavaa päättämään itse omista asioistaan ilman lobbareita.
Silloin kun Suomi oli PISA-tuloksissa huipulla, päättäjät nopeasti alkoivat tehdä toimenpiteitä joilla taso saatiin laskemaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »