Lukijalta: Masentuneen hoitoa ja työhön paluun tukea on tehostettava

Lennart Holmberg
Masennuksesta johtuvat sairauslomat ja eläkkeet ovat kirjoittajan mukaan kestämättömällä tasolla.
Masennuksesta johtuvat sairauslomat ja eläkkeet ovat kirjoittajan mukaan kestämättömällä tasolla.

Masennuksen vuoksi siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2018 noin 3 500 henkilöä, lähes kymmenen henkilöä jokaisena viikonpäivänä. Heillä toipuminen ei ollut vuoden sairausloman aikana edennyt siinä määrin, että työkyky olisi palautunut.

Tilastot osoittavat masennuksen olevan eniten ja viime vuosien aikana vielä lisääntyvästi työkyvyttömyyttä ja sairauslomia aiheuttava yksittäinen sairaus.

Masennukseen on olemassa vaikuttavia hoitokeinoja. Moni masennukseen sairastunut ei kuitenkaan pääse tehokkaan hoidon piiriin, eikä sairastuneen työhön paluuta tueta riittävästi. Nämä asiat pitää saada kuntoon, jos masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden nousukierre halutaan katkaista.

Masennuspotilaan hoidossa on hyödynnettävä vaikuttaviksi osoitettuja hoitokeinoja varhaisvaiheen psykoterapioista pitkiin terapioihin, lääke- ja neuromodulaatiohoitoihin. Potilaille on varattava riittävästi lääkärin vastaanottoaikaa sekä tiiviitä tapaamisia, 1–2 viikon välein.

Tavoitteeksi asetetaan työhön paluu mahdollisimman pian. Sairauslomia tulisi kirjoittaa lyhyitä jaksoja, enintään kaksi viikkoa kerralla.

Lääketieteellinen hoito usein jatkuu sairausloman jälkeenkin yksilöllisen tarpeen mukaan. Sairausloman pitkittyessä ennuste työhön paluuseen heikkenee. Vuoden sairastamisen jälkeen työhön palaa enää joka neljäs potilas.

Työterveyshuollon ja esimiesten, tarvittaessa myös työsuojelun on yhteistyössä tarjottava tukea sairastuneen työntekijän paluuseen takaisin työhön, vaikka aluksi kevennettyyn työtehtävään osasairauspäivärahalla tai sairauden pitkittyessä työkokeilun kautta.

Oireettomuus ei ole työhön paluun edellytys. Esimiehen mukaan otto mahdollisimman varhaisessa hoidon vaiheessa ehkäisee sairausloman pitkittymistä. Tavoite on käyttää hyväksi potilaan jäljellä olevaa työkykyä, johon nähden optimaalisesti mitoitettu työ edistää sairaudesta toipumista ja työkyvyn palautumista.

Masennuksesta johtuvat sairauslomat ja eläkkeet ovat kestämättömällä tasolla. Niistä koituu yhteiskunnalle vuosittain useiden miljardien eurojen kustannukset, kun lasketaan yhteen varsinaisen hoidon, sairauspäivien, eläkkeiden ja tuotannollisten menetysten kustannukset.

Lisäksi masennus aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä sairastuneille ja heidän lähipiirilleen.

Tehokas lääketieteellinen hoito ja työhön paluun tuki vähentävät masennuksesta johtuvia sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä.

Työterveyshuollon ja työpaikkojen tulee yhteistyössä soveltaa toimintamalleja, joilla tuetaan sairastuneen mahdollisimman nopeaa työhön paluuta. Näistä on jo hyviä esimerkkejä suomalaisista yrityksistä.

Työn ja työyhteisön tuki on masennuksesta toipuvalle erityisen tärkeää lääketieteellisen hoidon lisäksi.

Jukka Kärkkäinen

ylilääkäri, lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (10)

Vastaa
Vaiettunäkökulma
Ammattioikeudet kaikille psykoterapeuteille!
Kirjoituksessa lukee:

"Masennuspotilaan hoidossa on hyödynnettävä vaikuttaviksi osoitettuja hoitokeinoja varhaisvaiheen psykoterapioista pitkiin terapioihin, lääke- ja neuromodulaatiohoitoihinn."

2.1.2020 julkaistiin Turun Sanomissa mielipidekirjoitus, jossa kerrottiin, miten Valvira evää kyseenalaisesti psykoterapeutin ammattioikeudet HPI--UWEn psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneilta samaan aikaan, kun nimike myönnetään samoin menetelmin ja suppeammin koulutetuille.

Blogissa valtiovaltiossa.wordpress.com on laskettu, että yli tuhat Kelan kuntoutuspsykoterapiaa jää toteutumatta joka vuosi, kun 300 psykoterapeuttia on ilman oikeuksia. Etusivulta löytyy linkki tekstiin sekä muuta tietoa.

Valviran toiminta vaikuttaa kansanterveyteen sekä mm. työurien pituuden vuoksi myös kansantalouteen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Ammattioikeudet kaikille psykoterapeuteille!
Pitäisi kai kysyä nimimerkiltä Vaiettunäkökulma että miten hänen kirjoituksensa liittyy ylilääkäri Jukka Kärkkäisen kirjoitukseen joka aika pitkälti keskittyy työterveyshuoltoon ja myös esimiestoimintaan työpaikoilla.
Vielä vaikeampi on ymmärtää miten tuo ahkerasti mainostettu Valtio valtiossa-blogi liittyy tähän kirjoitukseen, sehän on puhtaasti erään yrityksen ja viranomaisten väliseen riitaan keskittyvä blogi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vaiettunäkökulma
Vast: Ammattioikeudet kaikille psykoterapeuteille!
Mielipidekirjoituksen kirjoittaja tuo erittäin tärkeän näkökulman. Pelkällä hoidolla ei masenusta saada kuntoon, jos työelämä provosoi sitä.

Masennuksessa tarvitaan kuitenkin usein myös psykoterapiaa. Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä monelle ei kuitenkaan ole edes tarjottu psykoterapiaa.

Psykoterapeuteista on huutava pula Suomessa, ja samaan aikaan Valvira evää oikeudet yli 300:lta lainsäädännön vaatimukset täyttäneen psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneelta (ja samaan aikaan siis myöntää nimikkeen suppeamman koulutuksen suorittaneille).

Sen sijaan, että tuo kritiikkiä tilanteesta kertovan blogin valtiovaltiossa.wordpress.com mainostamisesta, olisi hedelmällisempää tuoda perusteltuja näkemyksiä siitä, mikä blogissa esitetty ei pidä paikkansa. Se, että kritisoi blogin mainostamista tai sen olemassaoloa, kertoo siitä, että Valviran ja HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksen tilanteessa eivät riitele asiat, vaan aivan muut tekijät.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Ammattioikeudet kaikille psykoterapeuteille!
Ensimmäisessä kirjoituksessaan nimimerkki Vaiettunäkökulma ei edes yrittänyt käsitellä itse kirjoitusta, otsikkokin oli: "Ammattioikeudet kaikille psykoterapeuteille!"

Toisessa viestissään Vaiettunäkökulma pikkuisen käsittelee kirjoitustakin, mutta sitten päätyy taas kirjoittamaan tuosta valtiovaltiossa blogista.
Näköjään hän kopsasi tähän keskusteluun tekstiä jonka oli jo aamupäivällä laittanut toiseen keskusteluun.
Nyt Vaiettunäkökulma: "Se, että kritisoi blogin mainostamista tai sen olemassaoloa, kertoo siitä, että Valviran ja HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksen tilanteessa eivät riitele asiat, vaan aivan muut tekijät."

Pikkuisen pitäisi selventää asioita. Minä en tiedä psykoterapiasta juurikaan mitään, omaa alaani ovat pikemminkin nuo matemaattis-luonnontieteelliset asiat. Minulla ei ole mitään roolia tässä Valvira - HPI konfliktissa.
Minä aloin kiinnittää tähän huomiota puhtaasti keskusteluteknisenä ilmiönä. Ja kovin erikoinen tapaushan tässä on menossa. Yksi uutinen ja kaksi mielipidekirjoitusta joissa samat nimet toistivat samoja asioita. Ja nyt sitten samaa asiaa yritetään ujuttaa tähän masennuksen hoitoa koskevaan keskusteluun.

En minä siis mitenkään kritisoi blogin olemassaoloa. Olen vain tehnyt havainnon että tuo blogi on meneillään olevan Valvira - HPI riidan toisen osapuolen 'kotisivu', kaukkea muuta kuin tasapuolinen.
Ihan hyvin voi siis keskustella psykoterapian roolista / tarpeesta masennuspotilaiden työkunnon palauttamisessa. Mutta sen keskustelun voi kyllä käydä vetämättä siihen mukaan tuota Valvira - HPI riitaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Kylmää tekstiä
Minua kylmää se tapa, jolla asiantuntija tarkastelee ongelmaa näköjään puhtaasti työelämän kannalta. Sairauslomia tulee rajoittaa (säännöillä?) ja hoitoa tulee antaa niin paljon ja sen aikaa, että palaaminen työelämään onnistuu - vaikka sitten puolikuntoisena. Inhimillinen näkökulma loistaa poissaolollaan, yksilön kokemukselle ja kohtalolle ei suoda ajatustakaan. Ai anteeksi, olihan siellä yksi virke inhimillisestä kärsimyksestäkin.

Kun hoidon ainoa päämäärä on työelämään palauttaminen, jäävätkö esim. eläkeläiset ja kotivanhemmat hoidon ulkopuolelle? Kannattaako hoitaa yhtään, ellei hoidettava palaa nopeasti työelämään? Tervehdyttämisestä sinänsä, kärsimyksen vähentämisestä tai elämänlaadun parantamisesta ei tässä kirjoituksessa puhuta. Vaikka nekin todistetusti ovat kannattavia päämääriä kansantaloudenkin näkökulmasta, ihmisestä puhumattakaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
JUKKA KÄRKKÄINEN
Vast: Kylmää tekstiä
Kirjoituksessani käsitellään nimenomaan työelämässä toimivien henkilöiden masennusta. Työelämään paluun tuki on tärkeä, koska työ on kuitenkin monille itsekunnioituksen lähde, joka tuottaa onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa itsetuntoa. Työllä on itsessään masennuksesta toipumista edistävä vaikutus.

Kaikkia masennukseen sairastuneita pitää kuitenkin hoitaa samanarvoisesti niin työssä olevia, työttömiä kuin muista syistä työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä. Jokaisella on oikeus saada tehokasta hoitoa masennukseen. Ongelma on, että tehokkaita hoitoja ei ole kaikille saatavilla riittävästi ja hoitoa esim. psykoterapiaa joutuu odottamaan pitkiä aikoja. Hoitoprosessit eivät ole riittävän intensiiivisiä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Bongou
Vast: Kylmää tekstiä
Kenenkään kohtalona ei saa pitää masennusta ja siihen tilaan jäämistä. Inhimillistä on juurikin se että ihminen voi olla osittain toimintakykyinen, eikä niin että joko kotona tai töissä. Hyvä pointti. Entä kotona lasten kanssa olevat, eläkeläiset? Kelan psykoterapia tähtää työelämään. Eihän se kosketa eläkeläistä. Se on väärin. Masennus on kuitenkin sairaus jota täytyy aktiivisesti hoitaa. Eristäytyninen yhteiskunnan ulkopuolelle pahentas ja kroonistaa. Mutta totta kai joskus se pysyvä eläke on ainoa imhimillinem ratkaisu. Kohtalo ei määrää kenellekään mitään. Elämä itsessä on kohtalo.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Kylmää tekstiä
Kiitän Kärkkäistä vastauksesta. Voinet kuitenkin myöntää, ettet oikein tuonut kirjoituksessasi esiin sitä, että kyse olikin nimenomaan ja vain työelämässä olevista masentuneista.

Sivusta seuranneena olen nähnyt, että käytännössä nimenomaan työelämään kuntouttaminen on masennuspotilaiden hoidossa etusijalla. Muistan mediasta lukeneeni mm. Kelan lausunnon, jossa nimenomaan lähestyttiin masennuksen hoitoa pelkästään työelämän kannalta. Tavoitteeksi asetettiin työelämään palauttaminen (mahdollisimman nopeasti). Mitään muuta tavoitetta ei siinä mainittu.

Totean uudelleen, että masennuksen hoito käsittääkseni kannattaa myös, rahallisestikin, vaikka asiakas ei koskaan/pitkään aikaan palaisi työelämään. Sikäli työntekijöiden priorisointi hoidoissa on ehkä vähän lyhkäinen tie. Masennus poikii helposti hyvinkin monenlaisia muita ongelmia, jotka ja joiden hoito ei ole yhteiskunnalle ilmaista. Puhumatta siis inhimillisestä näkökulmasta, joka minusta saisi olla etusijalla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Bongou
Hoitoon pääsyn vaikeus
Oikeassahan olet mutta esim. Työterveyshuolto pystyy yleensä tarjoamaan 1 psykiatrin käynnin ja muutaman psykologin käynnin. Lähete erikoissairaanhoitoon lähtee ja jono on noin puoli vuotta. Sitä ennen ei ole saanut kuin mielialalääkleet ja sairauslomaa. Pahimmassa tapauksessa sitten osastohoitoon. Vaikuttavat houdot ja korkean tason ammattilaiset löytyvät erikoissairaanhoudosta. Siinä kohdin tilanne yleensä on jo merkittävästi huonontunut. Kenties talousasiat sotkussa joka ei masentunutta paranna. Päin vastoin. Kenties on jo työssä tullut huomautuksia. Kun sitten 3 kk jälkeen aletaan etsiä psykoterapeuttia, ei löydy. Mitä sitten? Lääkäriä pääsee tapaamaan ehkä puolen vuoden välein, tiivistä kontaktia hoitajaan ei saa koska potilasmäärät ovat isoja. Missä tökkii? Pitäisikö hoitoa tehostaa jo perusterveydenhuollossa ja työterveydessä? Miksi työterveyden kautta ei voisi saada psykologin käyntejä esim. 15-20? Siksi koska työnantajat eivöt halua siitä maksaa!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ladolcevita
Turussa jonotus psykiatriaan 8 kk
Mutta viranomaiset vain riitelevät, kuka on pätevä psykoterapeutti. Kun siis on huutava pula ammattilaisista. Jossain mättää nyt kunnolla!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »