Lukijalta: Lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen on nostanut heidän ääntään kuuluviin

Jari Laurikko
Nuorten syrjäytymiskeskustelun rinnalla kasvanut osallisuuden edistämiseen liittyvä toiminta on kirjoittajan mukaan lisännyt huomattavasti lasten ja nuorten äänen kuulemista.
Nuorten syrjäytymiskeskustelun rinnalla kasvanut osallisuuden edistämiseen liittyvä toiminta on kirjoittajan mukaan lisännyt huomattavasti lasten ja nuorten äänen kuulemista.

Yhteiskunnallisen nuorten syrjäytymiskeskustelun rinnalla kasvanut osallisuuden edistämiseen liittyvä toiminta on huomattavasti lisännyt lasten ja nuorten äänen kuulemista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Olen tutkijana kiinnostunut lasten ja nuorten äänen kuulemisesta sekä lasten ja nuorten kanssa tapahtuvasta yhteiskehittelystä lastensuojelun kehittämistyössä. Selvitin, mitä tälle asialle kuuluu yleisesti Suomessa ja erityisesti Varsinais-Suomen alueella.

Suomessa lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden kehittämistyön juuret voidaan paikantaa vuoteen 2007. Tuolloin valtakunnallinen lastensuojelujärjestö Pesäpuu ry. käynnisti Nuoret selviytyjät -ryhmän nuorille aikuisille, jotka olivat olleet lastensuojelun sijaishuollossa.

Vuonna 2008 nuoret tekivät nuorille ja aikuisille tarkoitetun videon "10 faktaa lasten ja nuorten suojelusta", jossa he toivat esiin näkemyksiään lasten ja nuorten palveluista.

Pesäpuun organisoima X-ketju-hanke toimii turvallisen sijaishuollon puolesta. Se on jatkumoa sijaishuollon epäkohtia esiin tuoneelle menneisyysselvitykselle, valtiolliselle anteeksipyyntötilaisuudelle 20.11.2016 ja "Yhdessä koettua – 100-vuotias Suomi sijoitettujen lasten silmin" -tapahtumakokonaisuudelle vuodelta 2017. Hankkeessa kehitetään työmuotoja, joilla edistetään osallisuustyötä sijaishuollossa.

Nuorista selviytyjistä vuonna 2007 alkanut palvelujen yhteiskehittely jatkuu ja sen tueksi on muodostunut monia valtakunnallisia ja paikallisia verkostoja, organisaatioita ja nuorten ryhmiä.

Voima vaikuttaa! -verkosto aloitti vuonna 2016 koordinoimaan lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden ryhmiä ympäri maata. Verkostossa on tällä hetkellä 20 ryhmää ja 100 lastensuojelun kokemusasiantuntijaa. Pesäpuu ry. mentoroi tätä työtä.

Verkostoa kuultiin vuosina 2018–2019, kun Suomessa tehtiin uutta lakia lastensuojelun jälkihuoltovelvoitteen nostamisesta 25 ikävuoteen. Laki tulee voimaan 1.1.2020. Jälkihuoltovelvoitteen toivotaan edistävän nuorten osallisuutta ja lastensuojelun yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Osallisuuden aika ry. aloitti lastensuojelun yhteiskehittämisorganisaationa vuonna 2014. Järjestö perustuu Helsingin kaupungin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käynnistämään kehittämistyöhön yhdessä nuorten kanssa. Yhteiskehittämistyöhön osallistuvien nuorten ryhmää kutsuttiin nimellä Nuoret kehittäjät. Osallisuuden aika järjestää valtakunnallisia nuorten kokemusasiantuntijoiden kokoontumisia.

Veturointi-toiminnassa lastensuojelun kokemusasiantuntijat eli veturit toimivat nuorten tukena ja tsemppareina. Toimintaa organisoi Auta lasta ry ja se on aloittanut toiminnan Oulun seudulla vuonna 2016.

Veturointi toimii aktiivisesti myös Turun seudulla, jossa Vetureina toimii kaksi palkattua ja 10 palkkiotoimista veturoijaa. Veturoijat tekevät tiivistä yhteistyötä mm. Turun kaupungin jälkihuollon kanssa.

Osallisuuden vahvistajat -verkosto kokoaa yhteen toimijoita ja toimintatapoja, joilla nuorten osallisuutta edistetään Suomessa. Verkostoa koordinoi Allianssi ry., joka on palkannut verkostolle oman koordinaattorin. Verkosto kokoontuu somessa, Allianssissa ja vuosittain järjestettävillä valtakunnallisilla Nuorisotyöpäivillä.

CoSIE-projektissa kehitetään yhteiskehittämisen muotoja Turun kaupungin, Kuntaliiton ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Kansainvälisessä kehittämistyössä on mukana 10 maata Euroopasta.

Keväällä 2019 järjestettiin Turussa, Vimmassa, kaksi nuorten ja nuorten kanssa työtä tekevien yhteiskehittämispäivää. Päiviin osallistui 50 nuorta ja 25 ammattilaista eri organisaatioista. Vimmassa kehitettiin 10 erilaista ideaa, joilla nuorten palveluja voidaan parantaa. Syksyllä tulokset esiteltiin nuorten kanssa työtä tekeville ja Turun kaupungin vastuutyöryhmille.

Yksi nuorten ideoista oli, että nuoret kouluttavat opiskelijoita ja ammattilaisia hyvään kohtaamiseen. Kohtaamiskoulutus ideoitiin ja toteutettiin yhdessä Kaupunkilähetyksen nuorten raadin kanssa. Kohtaamiskoulutus toteutetaan keväällä 2020 yhdessä Turun nuoret -verkoston kanssa, joka kokoaa yhteen yli 200 nuorten kanssa työtä tekevää.

Yhteinen kehittämisdialogi perustuu inhimilliseen kohtaamiseen ja vaikuttamistyöhön. Ajankohtaisena haasteena koen sen, että miten tuo kaikki jo tehty yhteiskehittely luo lapsille ja nuorille parempia palveluja.

Tässä vielä lukusuositus viattomien lasten päivänä 2019: "Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta" on vuonna 2019 julkaistu kirja, johon on koottu nuorten omakohtaisia kokemuksia lastensuojelusta ja kokemuksista, joita lapsen ei tulisi kohdata. Tarinat ovat koskettavia ja puhuttelevia.

Tekstit ovat syntyneet Lastensuojelun keskusliiton järjestämissä työpajoissa ja kirjan ovat toimittaneet Elina Hirvonen ja Juuli Hurskainen.

Outi Linnossuo

sosiaalityöntekijä, VTT, Lastensuojelun erikoistutkija Turun Yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.