Lukijalta: Börs on monien muistojen paikka

Jari Laurikko
Kirjoittajalla on sekä vanhasta että vastikään puretusta Börsin talosta paljon mukavia muistoja.
Kirjoittajalla on sekä vanhasta että vastikään puretusta Börsin talosta paljon mukavia muistoja.

Hotelli Hamburger Börsin neljäkymmentä vuotta vanha rakennus katosi torikuopan reunalta vuoden 2019 joulukuussa. Vanha suojeltu Börsin rakennus jää Kauppiaskadun laidalle.

Enää ei arvorakennuksia pureta Turun keskustasta, kuten esimerkiksi 1950-luvulla.

Börs tuo mieleen monia muistoja. Vanhan Börsin vinoja portaita on noustu lukemattomia kertoja yläsaliin ja sen yhteydessä olevaan Esmeralda-kabinettiin. Portaiden vinous sai aikaan pienen huimauksen tunteen – ikään kuin yksi paukku olisi jo otettu etukäteen.

Esmeralda-kabinetissa seurasin kerran ulkojäsenenä innokkaiden lääketieteen kandidaattien kiistelyä aiheesta "onko lääketiede eksakti tiede". Taisivat olla luokkatoverini Tasen, tulevan lääkärin polttarit. Kauppatieteilijän näkemyksiä ei medisiinarien seurassa oikein arvostettu.

Samassa kabinetissa ja vanhan puolen katutasossa olevassa "Börsin alakerrassa" istuin monesti iltaa tulevan puolisoni Pirjopäivin kanssa. Alakerrassa eräs asiakas kävi kysymässä minulta: "Anteeksi, oletteko Paavo Haavikko?". Eräs selitys kysymykseen lienee ollut se, että minulla oli samanlaiset silmälasit kuin kuuluisalla runoilijalla.

Börsin alakerrassa tarjoilijarouva kävi aterian jälkeen leppoisasti kysymässä: "Onk hamppat kaivettu?" Kyllä olivat, ja niinpä hän vei hammastikkuastian toiseen pöytään.

Alakerta oli Turun Sanomien toimittajien kantapaikka. Siellä saattoi nähdä muun muassa tunnetun toimittajan Jimi Martinkarin – ja monta muuta lehden palstoilta tuttua toimittajaa.

Alakerran kanta-asiakkaita olivat myös tunnetut näyttelijät Senni Nieminen ja Taito Mäkelä. Nieminen esiintyi Hilman roolissa radiokuunnelmasarjassa "Hilma ja Akseli". Akselia esitti Hemmo Airamo. Nieminen ja Mäkelä alkoivat vähitellen tervehtiä meitä. Tunsimme itsemme kanta-asiakkaiksi.

Kesäisin istuskeltiin "Börssin pöheikössä" eli puistossa. Niin puiston portilla kuin ravintolan ovellakin olevan portsarin valvovan katseen alla mentiin sisään – jos mentiin. Kun asiakas oli pohjustanut liikaa, armoton käsi nousi pystyyn: "Herra on vähän ottanut, tervetuloa huomenna!"

Sisään päässeiden oli poistuessaan syytä antaa ovimiehelle portsariraha jo tulevan sisäänpääsynkin varmistamiseksi.

Miehillä piti olla ravintolaan tulessaan yllään pikkutakki ja solmio. Portsarilla oli vuokrattavana solmio asiakkaille, joilta se puuttui. Naisiltakin vaadittiin siistiä pukeutumista. Ainakaan tanssi-iltoina sisään ei päässyt saapikkaissa.

Tällaista se oli niihin aikoihin, 1960-luvulla.

Ajat muuttuivat vapaammiksi ja portsarit katosivat ovilta. Minun käyntieni pääkohteiksi muodostuivat nyttemmin puretun hotellirakennuksen alakerrassa Eerikinkadun puolella sijainnut Börs Cafe ja sen yhteydessä toiminut Börsin baari.

Koska heti oven ulkopuolella oli pysäkki, baarimikko sai aiheen kehua, että tämä on Suomen ainoa bussipysäkki, jossa on anniskeluoikeudet.

Kahvilan ja baarin jatkeena oli ravintola, jonka nimi ja sisustus vaihtuivat useaan kertaan. Viimeksi se oli Frans & Emilie ja sitä ennen muun muassa Fransmanni. Tarjoilijat tulivat tutuiksi ja palvelu oli erinomaista.

Börs Cafessa muodostui vähitellen noin viiden, kuuden kaverin kahviporukka, joka kokoontui melko säännöllisesti päivisin kahvilan sohvalla. Tarjoilija Timo kertoi kerran keksineensä joukolle nimen: Börsin sohvaperunat. Siihen meidän oli tyytyminen.

Kun Börs lopetti toimintansa toukokuussa 2019, sohvaperunat joutuivat etsimään uuden tukikohdan. Vanhan mukavan Börsin veroista ei ole vielä löytynyt.

Pekka Pihlanto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
LEO LINDSTEDT
Kiitos Pihlanto ja Jokisipilä
Tänään TS julkaisi kaksi mielipidettä, joiden kirjoittajat Markku Jokisipilä ja Pekka Pihlanto yllättivät teksteillään. Kun itsekin kirjoitan mielipidesivuille, samastuin kirjoittajiin.

Kirjoittajat yllättivät siinä mielessä, että he olivat itse ikään kuin päähenkilöitä teksteissään. Jokisipilän kuvaus tunteistaan suhteessa tekstin julkaisemispäivään on helppo jakaa, samoin vimma ja sen hillitseminen kirjoittaa useammin kuin kohtuullista. Turun Sanomiin kirjoittamisesta on tullut minullekin arvokas osa elämän sisältöä.

Pekka Pihlannon olen tuntenut henkilökohtaisesti varmaan parikymmentä vuotta. Usein lähettelemme toisille tekstejämme ja kommentoimme toistemme juttuja. Mielenkiintoista onkin, että tämä laskentatoimen emeritusprofessori on opettanut minulle Lauri Rauhalan holistisen ihmiskäsityksen. Rauhala oli psykologi ja filosofi, joka teki filosofisen elämäntyönsä eksistentiaalisen fenomenologian parissa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
P.P.
Vast: Kiitos Pihlanto ja Jokisipilä
Kiitokset Leksa! Puolin ja toisin on tässä yhteistyössä opittu toisiltamme.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »