Lukijalta: Suomi voi olla "uuden kapitalismin" mallimaa

Jonny Holmén
Kirjoittajan mielestä meidän on uskallettava toteuttaa rohkeita ja ennakkoluulottomia reformeja ja uusia tekemisen malleja chydeniuslaisen hyvinvointivaltion kukoistuksen jatkamiseksi.
Kirjoittajan mielestä meidän on uskallettava toteuttaa rohkeita ja ennakkoluulottomia reformeja ja uusia tekemisen malleja chydeniuslaisen hyvinvointivaltion kukoistuksen jatkamiseksi.

Anglosaksisessa keskustelussa on puhuttu "kapitalismin uudelleenmäärittelystä". Amerikkalaisyritysten johtajat vaativat yrityksille arvoja voitontavoittelun oheen. The Economist ja Financial Times ovat myös käyneet tätä keskustelua. Summattuna tämä keskustelu koskee erityisesti USA:n yhteiskuntaa ja talousjärjestystä.

Pohjoismaista katsottuna nämä vaatimukset voi kiteyttää kahteen tavoitteeseen. Ensinnäkin markkinatalouden tueksi pitäisi rakentaa pohjoismaisen mallin mukaista, tehokkaasti järjestettyä, universaalia ja mahdollistavaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Toisekseen yritysten toimintaa täytyy ajaa voitontavoittelun rinnalla laajempi vastuullisuus toimintansa sosiaalisista ja ekologisista vaikutuksista.

Vastuullinen yritystoiminta on ollut kauppakamareiden toiminnan keskiössä yli satavuotiaan historiamme. Vastuullisuus tarkoittaa moraalisesti ja kestävästi oikein toimimista yli lakien ja normien. Itsesääntelyn perinne on konkreettisesti tämän vastuullisuuden ytimessä. Tänä päivänä se toteutuu esimerkiksi vastuullisuuslautakunnassamme ja ajamassamme yritysten ilmastositoumuksessa.

Kannatamme myös aitoa mahdollisuuksien tasa-arvoa jokaiselle kehittyä parhaaseensa taustastaan riippumatta. Se tarkoittaa tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia kaikille, universaalia sosiaali- ja terveysvakuutusta sekä arvokasta huolenpitoa niistä, jotka eivät itsestään huolta pysty pitämään.

Tällainen pohjoismainen malli on luonut maailman vauraimpia ja kilpailukykyisimpiä yhteiskuntia. Kannatamme sitä, mutta tehokkaasti järjestettynä. Vain tehokkaimmin järjestetty hyvinvointiyhteiskunta on kansalaisilleen paras kaiken kustantavina veronmaksajina sekä sen laadukkaiden palveluiden käyttäjinä.

Tämä malli on ollut Pohjoismaissa mahdollista kustantaa vain koska meillä on ollut historiallisesti vahva yksityinen omistusoikeus, suhteellisesti vapaat markkinat ja kilpailu sekä avoin asenne kansainväliseen kauppaan. Ilman näistä syntyvää talouskasvua ja työpaikkoja ei olisi ollut mahdollisuutta kustantaa hyvinvointiyhteiskuntaakaan.

Hyvinvointiyhteiskunta on generoinut vastaavasti osaavaa työvoimaa ja korkean osaamisen innovaatioita, jotka ovat vauhdittaneet talouskasvua. Kutsuttakoon tätä pohjoismaista mallia kilpailun vapauttamiseen Ruotsi-Suomessa voimakkaasti vaikuttaneen Anders Chydeniuksen kunniaksi ”chydeniuslaiseksi hyvinvointivaltioksi”. Siinä vapaa kauppa ja kilpailu sekä mahdollistava hyvinvointiyhteiskunta ovat saman kolikon kaksi eri puolta.

Kun nykyisessä kapitalismikeskustelussa chydeniuslaisen hyvinvointivaltion kannattaminen tarkoittaa USA:ssa universaalin terveydenhuollon luomista ja suurituloisempien verotuksen suhteellista kiristämistä, niin Suomessa se tarkoittaa lähes päinvastaista.

Saman ihanteen toteuttamiseksi meidän on pystyttävä tehostamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, hyödynnettävä paremmin markkina- ja asiakasmalleja korkeakoulutuksessamme sekä tuotava enemmän kilpailua ja uusia rahoitusmalleja infrastruktuurin kehittämiseksi. Tämä kaikki pitäisi myös tuottaa tehokkaammalla ja neutraalimmalla verojärjestelmällä sekä nykyistä matalammalla veroasteella.

Yhteiskuntien ja keskustelun erisuhtaisuus näkyy esimerkiksi siinä, että kun vastaa USA:n presidentinvaalien vaalikoneisiin kauppakamareiden tavoitteiden näkökulmasta, saa ehdokkaakseen sosialistiksi kutsutun Elisabeth Warrenin. Suomessa samoilla tavoitteilla leimataan helposti uusliberalistiksi.

Suomi oli 1900-luvun globaali menestystarina. Taloutemme kasvoi viime vuosisadalla kumulatiivisesti toiseksi eniten maailmassa. Rohkeat uudistukset, toimiva markkinatalous, viisaat julkiset investoinnit ja chydeniuslainen hyvinvointivaltio teki meistä vuosituhannen alussa yhden maailman kilpailukyisimmistä maista.

Sen jälkeen olemme viime vuosikymmenet eläneet pysähtyneisyyden aikaa. Olemme pitäneet kiinni menneistä rakenteista ja saavutetuista eduista ja silloinkin kun olemme jotakin vähän uudistaneet, on se yleensä ollut liian vähän liian myöhään.

Tähän on saatava muutos. Meidän pitää uskaltaa ryhtyä toteuttamaan rohkeita ja ennakkoluulottomia reformeja ja uusia tekemisen malleja tässä ajassa chydeniuslaisen hyvinvointivaltion kukoistuksen jatkamiseksi.

Sen tavoitteena ovat universaalit ihanteet, ei viime vuosisadan rakenteet, joita täytyy uudistaa. Näin Suomi voi nousta uuteen kukoistukseen ja olla "uuden kapitalismin" mallimaa.

Juho Romakkaniemi

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja

Olemme pitäneet kiinni menneistä rakenteista ja saavutetuista eduista ja silloinkin kun olemme jotakin vähän uudistaneet, on se yleensä ollut liian vähän liian myöhään.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
TJii
Millainen mallimaa
Romakkaniemi: "chydeniuslaisen hyvinvointivaltion kannattaminen tarkoittaa USA:ssa universaalin terveydenhuollon luomista ja suurituloisempien verotuksen suhteellista kiristämistä, niin Suomessa se tarkoittaa lähes päinvastaista."

Ja meilläkö pitäisi yksityistää terveydenhuolto ja keventää suurituloisten verotusta? Kun nykyisenlaiset hyvinvointivaltiot Pohjoismaissa ja Suomessa luotiin oli verotus, etenkin suurituloisten,
nykyistä huomattavasti kireämpää. Nykyinen verotus suosii rahojen ottamista osinkoina ulos yrityksestä ja sijoittamaan sitten esim. kiinteistöihin, investointeja yritystoimintaan, ei omaankaan, ei siksi paljoakaan tehdä. Tätä linjaa on mm. Romakkaniemen puolue Kokoomus ajanut. Vähän vaikea tietää, millaista Suomea Romakkaniemi haluaa. Yksityistämistä lisää ja suurituloisille veronkevennyksiä?






Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Samppa
Menestystarina nimeltään Suomi
Kyllä! Suomi oli menestystarina itsenästymisestään lähtien. Maamme käymät sodat ja sen seurauksena sotakorvaukset olivat ihme, jollaista ei missään muualla ole koettu. Näistä selviytminen oli kansallisen nousun aikaa aina tuonne 1980-luvun loppuun. Runsaan kolmen vuosikymmenen aikana Suomi nousi kohisten. Rakennettiin perusteollisuus ja luotiin kansalaisten turvaverkosto. No suomalaiset ovat ahkera kansa. Maan päättäjät pystyivät tekemään oikeita päätöksiä eripuraisuudetaan huolimatta.
Suomen protektionismi olin ennen näkemätöntä. Tuonitullein, tuoniluvin-ja lisenssein suojasimme omaa tuotantoa ja työllisyyttä. Maassa valmistettiin suurin osa täällä tarvittavista käyttö ja kulutushyödykkeistä, elintarvikkeista puhumattakaan. Kireä valuuttapolitiikka takasi sen, että vähät pääomat oli mahdollista valjastaa oman tuotantorakenteen kasvattamiseen. Vaikka ideologisesti johdettu ay-liike yritti lyödä kapuloita nousun rattaisiin hallittiin tilanne devalvaatioilla. Vientiä tuettiin huomattavin vientituin ja hinanerokorvauksin. Taloudellinen kilpailukyky taattiin devalvaatioin.
Tässä tämä taloudellisen ihmeen kaava ja todellisuus. Suomea verrattiin sodanjälkeiseen Japaniin. Todellisuudessa me olimme enemmän.
Mistä sitten johtuu tämä nykyinen pysähtyneisyyden tila? Yksinkertaistettuna olemme mukana globalisaatiossa. Emme voi enää suojata omaa kansaamme, emmekä talouttamme. Meidän ulkomaankauppan ehdoistamme päätetään muualla. Meillä ei ole enää valuuttaa, jolla tasapainotimme kilpailukykyämme. Tullit määrätään EU:ssa jossa pärjäävät ainoastaan ne maat, joilla on kokonsa mukainen mandatti vaikuttaa. Ainoa tapa pärjätä on edullinen ja kilpailukykyinen tuotanto.
"Tähän on satava muutos". Suomi ei muuta mitään ellei EU sitä salli.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kommentattori
'uusi kapitalismi'
Viime aikoina 'uusi kapitalismi' on tuntunut tarkoittavan lähinnä sitä, että työssäkäyviltä kerätään yhä suurempia veroja sekä maksuja, jotka sitten jaetaan päättäjien valitsemien yritysten kesken. Kulut sosiaalisesti, voitot yksityisesti. Julkisen terveydenhuollon yksityistäminen ainakin oli lähellä viedä tähän suuntaan. Räikein esimerkki tästä 'uudesta kapitalismista' on tietysti Caruna.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »